Inka, Turo ja Aapo kertovat.

Aurinkoista.

2011-02-13T13:49:00.002+02:00

Tänään me ulkoiltiin auringonpaisteessa. Aapo on menettänyt naamakarvojaan ja projekti jatkuu. Nyt kun ei ole enää tarvetta käydä näyttelyissä, niin kesäksi molemmat pojat saavat lyhyet kesäturkit.

Ajatella. Kaksi ja puoli kuukautta kesälomaan.

Lumi.

2010-10-12T13:01:00.003+03:00

Olemme poikalasten kanssa olleet kiireisiä. Ja toisaalta laiskoja. Syksy meni hirmuisesti töitä tehden. Ja vastapainona on ollut ihana viettää lokakuuta kotosalla. Eilen illalla satoi lumi. Enkä voi enää viivästyttää talvirenkaiden vaihtoa. Se on tehtävä tänään. Yök. Jo kaksi aamua olen liukastellut kävellen aamulenkillä ja työmatkalla...

Pari viikkoa sitten aloitin uuden harrastuksen. Ryhdyin vpk:n jäseneksi. Eilen illalla harjoituksissa pukeuduin paloasuun ja harjoittelin sammutusletkun käyttöä. Kävi kuntoilusta. Melkoista.

Turon lasten sukutapaamisessa.

2010-08-03T10:23:00.003+03:00

Puolitoista viikkoa sitten oli tuo ihastuttava sukutapaaminen Kemissä Turon lasten parissa. Paikalla oli viisi koiraa ja kymmenkunta ihmistä. Jotakuinkin kaikissa kuvissa näkyy koiria vain puoliksi. Ja sitten loppui kamerasta akkukin. Mutta ei se oikeastaan haittaa, itsellä on hyvässä muistissa, miten viehättäviä koiralapsia paikalla oli. :)

Retkeilijät.

2010-08-03T10:08:00.005+03:00

Kävimme koiralasten kanssa lomailemassa viikonlopun verran Ivalossa. Oltiin oikein yötä leirintäalueella. Vaikka välimatka ei olekaan kuin 30km. :) Syynä reissuun oli vetten päällä kilpaa ajavat moottorikelkat. Kesän ehkä suurin tapahtuma näillä nurkin. Ja olihan se ihan jännää, varsinkin niiden kelkkojen osalta, jotka upposivat (ja niitä oli monia!). Vaikkakin hyvin epäekologista touhua. Tulipa nähtyä. Tapahtuma on täällä joka kesä, mutta jostain syystä olin itse katsomassa nyt ensimmäistä kertaa. Homma näyttää tältä:

Niin ja löydettiin me viehättävä rantakin. Se näytti tältä:

Ja leirintäalueen vieressä kulkevan joen toisella puolella oli puolestaan tällaisia auringonpalvojia:

Jep, hauska reissu kaiken kaikkiaan. :)

Muutamia kuvia tältä kesältä.

2010-07-29T08:24:00.005+03:00

Ihan vaan muutama kesäkuva. Sukutapaamisesta kuvia, kunhan saan koneelle asti. :)

Perheessä on MVA!

2010-07-29T08:05:00.003+03:00

Voihan blogger! Mie justiin kirjoitin pitkät jutut ja blogger hävitti ne! Jos kiroilisin, saattaisin tehdä niin nyt. Otetaanpa siis lyhyesti uudelleen...

Ensin pahoittelut blogihiljaisuudesta. Yritämme ryhdistäytyä. En ole tajunnutkaan, kuinka pitkä aika tässä on vierähtänyt...

Viime lauantaina lähdimme koirien kanssa kesäretkelle. Kotoa lähtiessä kello oli 4:30 ja lämpötila +2. Kemissä oltiin hyvissä ajoin. Turo oli turistina mukana näyttelyssä, jossa pyörähdimme Aapon kanssa avoimen luokan kehässä. Schapeja oli paikalla vain kuusi, joista neljä narttuja. Kun Aapo sai arvion ERI, taisin jo hihkaista jotain valioitumisesta. Toinen uros kun oli jo entuudestaan valio, Aku. Hiphurraa! Kyllähän sitä tuonne Kemiin lähdettiin sertiä metsästämään, vaikka olinkin suunnitellut kieltäväni kaiken, jos sitä ei olisi tullut. ;)

Näyttelyn jälkeen jatkoimme toiselle puolen Kemiä pitämään ensin pientä piknikkiä viehättävässä rantapaikassa ja sitten tapaamaan Turon jälkikasvua. Meillä oli viehättävä sukutapaaminen! Paikalla oli viisi koiraa (Turo, Aapo, Essi-äiti ja tytöt Jade & Luna) ja kymmenkunta ihmistä. Istuimme rannassa, keitimme kahvia, söimme pullaa ja juttelimme. Oli ihana päivä! Oli kiva huomata, että pennuista oli kasvanut mitä viehättävimpiä yksilöitä! Turon tytössä Lunassa oli yllättävän paljon samoja piirteitä isänsä kanssa. Molemmat tuntuvat olevan oman tiensä kulkijoita. Nytkin Turo ja Luna yhdessä ja erikseen kiersivät tontin reunoja ja naapurin reunoja ja missä milloinkin, kun muut koirat leikkivät meidän ihmisten luona. Ehkä saadaan toistekin sukukokous aikaan. :)

Illaksi siirryimme Tornion leirintäalueelle telttailemaan. Olipa siellä hyvä sauna! Pojat ovat rauhallisia telttailijoita. Nukkuvat kuin kotonaan, vaikka seiniä ei varsinaisesti olekaan.

Sunnuntaina oltiin vielä Rovaniemellä yötä ennen kotiin tuloa. Kaikin puolin ihana reissu! Käsittämätöntä, kuinka nopeasti kesä on mennyt. Aurinko jo laskee. Illan pimenee. Syksy lähestyy. Vaan ei se haittaa, pian on jo joulu. :)

Kuulumisia lyhyesti.

2010-01-12T15:21:00.001+02:00

Viime aikoina on ketuttanut ja ärsyttänyt ja ollut kiire ja paljon muutakin. Lyhykäisyydessään tänne blogihiljaisuuden keskelle kerron, että kävimme Kajaanissa näyttelyssä. Aapo sai hyvän arvostelun tuloksin AVO EH/2. Olisihan se ERI ollut kiva, niin olisi päässyt serti-taistoon mukaan, mutta arvosteluun olin hyvin tyytyväinen. Tuomari tutki koirat tosi tarkkaan, vielä koskaan ennen ei näin tarkkaa ole ollutkaan.

Reissu itsessään oli täysin järjetön. Matkassa oli minun, Turon ja Aapon lisäksi työkaverini sekä hänen 4-vuotias tyttönsä. Ajoimme 7,5h lauantaina sinne ja 6,5h sunnuntaina takaisin. Käytiin katsomassa agi-kisoja, syömässä hyvin ja näyttelyssä. Minä olin mitä iloisin päästessäni Makuunin irtokarkkihyllyn ääreen. :)

Muista asioista lisää taas toisen kerran... Heippa! :)

Vain vähän kuulumisia.

2009-11-09T10:03:00.003+02:00

Meille ei kuulu oikein mitään sen erikoisempaa. Eilen juhlistimme Turon ensimmäistä isänpäivää kalaherkuilla. :)

Lenkkeilyt ja kaikenlainen toiminta on meillä tällä hetkellä pakon sanelemana melko minimissä. Miun pitäisi saada itse kuukauden aikana opiskeluni valmiiksi ja toistakymmentä opintopistettä vielä uupuu. Näin ollen kaikki töiden jälkeinen aika menee tietokoneen ääressä kouluasioiden kimpussa. Toivottavasti ehdin saada kaiken ajoissa valmiiksi, opiskeluaika kun alkaa loppua... Jos jotain hyvää, niin kuukauden päästä helpottaa. Sitä odotellessa!

Ilmoitin Aapelin Kajaanin tamminäyttelyyn. Matkaan lähtee mukaan myös työkaverini pikkutyttönsä kanssa. Reissusta tulee varmasti oikein mukava. Pitäisi nyt vaan löytää sitä aikaa harjata Aapon turkkia... Riepu tykkää hirmuisesti piehtaroida lumessa ja nautiskella viimeisen päälle. Ja on sitten toisinaan myös sen näköinen. =)

Ihanaista Joulun odotusta, kamraatit!

Perheen pöljä.

2009-10-16T20:17:00.003+03:00

Koiralapseni Aapo on hieman pöljä. Tänään päivällä annoin pojille aktivointileluja ja maitotölkin, jonka sisällä oli herkkuja. Turo kävi heti asiaan, mutta Aapo tyytyi lähinnä seisomaan minun vieressä ja katsomaan, kun Turo leikki. Aapo vaan ei tuntunut ollenkaan tajuavan, mikä on homman nimi. Eikä tämä nyt ollut ensimmäinen kerta, kun aktivointileluja herkkusisällöllä on ollut leikkikaluina, Aapo vaan ei tajua. Eikä ole tajunnut aiemminkaan. Herttainen poika, mutta ilmeisen pöljä. Kovin ihana kuitenkin. :)

Aurinkoa ja ulkoilua.

2009-10-09T16:20:00.006+03:00

Käytiin metsässä. Ja nautimme auringosta! Oli kerrassaan ihastuttava ulkoiluilma. Kaivoin varastosta lumikengät esiin, mitkä olikin tarpeen, sillä saimme tarpoa ihan uppohangessa. Pojilla oli mahaan asti lunta! Tulin siihen tulokseen, ettei kesäkunto ihan riitä talviulkoiluun. Tuli hiukka lämmin... Oltiin kuitenkin määrätietoisia ja suoriuduttiin halki metsän. Reilu tunti siinä vierähti, mutta onneksi ei ollut kiire. :)

Tässä on nytkin taas vähän ristiriitaiset tuntemukset, koska on näin ihania päiviä. Tällaisia on normaalisti vasta kevättalvella. Kaamoksen jälkeen. Nyt ei auta liikaa totuttautua tähän, koska sitten kaamoksen pimeys tuntuu vielä pahemmalta. Pianhan sekin jo alkaa...

Talvi tuli.

2009-10-08T15:01:00.005+03:00

Tuli lumi. Yhdessä vuorokaudessa. Vielä eilen asfaltti oli harmaa. En voinut olla eilen illalla kurkkimatta verhojen läpi lumisadetta. Tämä talven ensimmäinen kunnon lumisade on aina yhtä ihmeellistä. :)

Aamulenkin kävimme umpihangessa. Katujakaan ei oltu vielä lenkkimme aikaan (klo 8-9) aurattu. Ja kotiin tultua pojat viettivät hyvän tovin lämpimässä suihkussa. Aika ihanaa. Vaikkakin kotona on lattiat märkänä. :)

Häntiä ja pullia.

2009-10-07T14:01:00.003+03:00

Aapolla on hännänpää auki. Pikkuinen riepu. Aapo, Turo ja koirakaverinsa Siiri olivat viikonloppuna metsässä leikkimässä ja ilmeisesti Aapo (ja Siiri myös) olivat jonnekin häntänsä iskeneet, sillä molemmilla oli hännänpäät auki. Vereslihalla. Aapo on nyt viime päivät häntäänsä yrittänyt parannella nuolemalla ja aina välillä mie olen siihen sitonut sukan. Aika reppana ilmestys.

Ei meille muuta ihmeempää. Ollaan vaan lenkkeilty ja nautittu pakkasista. Nyt odotellaan lisää lunta satavaksi. Viikonloppuna vietettiin työkaverin kanssa pullatalkoita ja tehtiin niin paljon, että riitti pakkaseenkin. Oikein mukava. Pullan paistaminen on aina sen verran iso projekti, että samalla kertaa tekee helposti enemmänkin. :)

Ihanaa talven tuloa, kamraatit!

Agi-Turo.

2009-09-21T11:49:00.002+03:00

Lauantaina koirakerhomme järjesti Match Show:n. Olin päivän kuuluttajana. Kelikin suosi, sillä vaikka oli suht kylmä, ei kuitenkaan satanut. Päivän kauneimmaksi valittiin karkeakarvainen saksanseisoja. Aika veikeän näköinen koiruus! :)

Eilen puolestaan oli päivän verran agilitykoulutusta. Paljon tuli uusia vinkkejä ja ideoita treenaamiseen. Turon kanssa meni oikein kivasti. Treenit oli melko intensiiviset ja Turo kuumui kovasti. Turon suorituksiin olin oikein tyytyväinen. Päivä koostui mm. lyhyistä hyppytekniikka-harjoituksista, eteenlähetys-harjoituksista, radanpätkistä ja parista kokonaisesta radasta. Yhdelle päivää melkoisesti asiaa.

Päivän jännittävin juttu oli se, että Aapo jäi yksin kotiin ja lähdin kaksistaan Turon kanssa treeneihin. Aapo kun ei ole lähellekään kisatasolla, niin en viitsinyt ottaa häntä autoon istumaan ja haukkumaan moneksi tunniksi. Kotoa lähtiessä ehdin viedä Turon autoon, kuin huomasin unohtaneeni takin kotiin. Kodin nurkalla kuului jo pienen hetken jälkeen hauhau ja auuu! Aapo ulvoi. Hain takin, annoin muutaman namin lisää ja poistuin paikalta. Kotiin tultua jännitti, että mitä Aapeli oli mahtanut keksiä... Mutta ei sen suurempaa kuin että koiraportti oli kokonaan poissa paikaltaan. Ja Aapo yltäpäältä märkä. Ilmeisesti riepu oli kuolannut ja jännittänyt niin kovasti... Liekö haukkunut koko päivän... Palkinnoksi yksinolostaan Aapo pääsi kahdenkeskiselle lenkille.

Päivän koosteena siis hyvät treenit ja toteamus, että yksin oloa pitää harjoitella lisää. Aapo on aina ollut, tullut ja mennyt Turon mukana (paitsi ihan pentuna jonkin verran yksin). Ei vaan yksinkertaisesti riitä aika siihen, että kävisi molempien kanssa erikseen lenkillä yms. Koiramme-lehdessä oli kylläkin vastikään juttua siitä, että nuorempi koira perheessä helposti "jää pentutasolle", jos on aina mukana vanhempi koira, josta ottaa mallia ja turvaa. Näin ollen lisää yksinoloharjoituksia. Molemmille. Tekee hyvää.

Simo.

2009-09-21T11:43:00.002+03:00

Simo! Suvun uusi koiratulokas. Pikkuruinen kääpiösnautseri. Mutta luonnetta riittää!

Ja kolme karvaista lasta yhteispotretissa. :)

Kyllä Simo on ihana. Ehkä maailman kolmanneksi ihanin koira. Heti Turon ja Aapon jälkeen. :)

Vinkeitä.

2009-09-16T15:34:00.002+03:00

Suvun uusin karvainen lapsi on matkalla ruskaretkeilemään. Hän on Simo. Kääpiösnautseri. Kuvia Simosta luvassa viimeistään ensi viikon alussa. Hän on kuulemma IIHANA! :)

Lauantaina koirakerhomme järjestää Match Show:n, jonne menen talkoilemaan. Sunnuntaina puolestaan meillä on ulkopuolista agility-koulutusta Merja Kuntsin taholta (Rovaniemeltä). Odotamme innolla. Koulutus on vain kilpaileville koirakoille, joten Turon kanssa täytämme nykyään kriteerit. :) Muutama päivä sitten treeneissä Turo vihdoin hoksasi keppien jujun ja haki innolla välejä hurjaa vauhtia! Hyvä Turo! Aapo puolestaan harjoitteli hyppyjä. Hän kun yleensä meinaa, että miksi hypätä yli, kun voi näppärästi kävellä ali. Ja sitten jos sattuu hyppäämään yhden esteen yli, niin sitten hän on innoissaan hyppimässä vasten meiningillä "näitkö mamma, hyppäsin yli! jee, olenpa taitava. kyllä olet mamma nyt varmasti ylpeä. olinpa hieno koira." Näin ollen harjoittelemme, että muutaman esteen voi tehdä peräjälkeen ennen ylitsevuotavia kehuja. :D

Aapo on muutoinkin melko tunteella käyvä koira. Eräänä aamuna lähdettiin lenkille ja Aapolla oli hirmuinen riuhtominen ja meininki käynnissä. Otin sitten hänen kanssaan tokoilua ja vierellä kulkemista, kun ei tuo riuhtominen oikein ole mistään kotoisin. Tokoilun seurauksena Aapo mökötti loppulenkin. Kun ei saanutkaan mennä miten sattui. :) Hassu koira! Ihan samanlaisia vinkeitä kuin miullakin. (myönnän) :)

Iloa, kamraatit!

Silmälääkärissä.

2009-09-08T12:06:00.003+03:00

Käytiin poikien kanssa maaliskuussa silmäpeilauksessa, jolloin Aapon silmät luokiteltiin epäilyttäviksi. Eilen oli vuorossa uusintapeilaus, joka valitettavasti varmensi sen, mihin olin jo varautunut. Kaihi. Laajasti levinnyt. :(

Lääkäri ei osannut sanoa ennusteita, koska meidän rotua ei ole tutkittu tarpeeksi. Huonoin mahdollinen ennuste on sokeutuminen. Eikä Aapo ole vielä edes 2-vuotias.

Nyt mennään päivä kerrallaan. Ja toivotaan, ettei näkö lähde. Ainakin Aapo saa rakkautta osakseen, silmistä huolimatta.

Toki toivon tässä tilanteessa, että kovin moni Aapon sisaruksista ei ole jalostusta miettinyt, koska samoista sukujuurista nämä sisarukset ovat ja Aapon sairaus on perinnöllinen. Näin ollen myös sisarusten kautta jalostaminen (vaikka olisikin terveet paperit silmistä saanut) on mielestäni tietoinen riski koirakannan terveyden kannalta. On meidän ihmisten vastuulla, kuinka terveenä rotumme tulevaisuuteen säilyy. Suuri harmitus. Mutta ainakin meillä asiat on nyt laitettu uuteen tärkeysjärjestykseen...

Hyökkäyksiä.

2009-09-08T11:46:00.002+03:00

Meidän kimppuun hyökkäsi taas koira. Ehti kulua melkein tasan vuosi edellisestä kerrasta. Nyt voisikin sanoa vuoden työn menneen hukkaan tuon vieraisiin koiriin suhtautumisen suhteen.

Lähdettiin poikien kanssa lenkille ja ihan meidän kotipihaa vastapäätä olevan rivarin parkkipaikan läpi juoksi semmoinen malin näköinen, mutta hyvin karvainen rakki. Se tuli aivan hampaat irvessä ja suoraan kohti. Tajusin tapahtuneen oikeastaan vasta, kun se oli jo siinä... En oikeastaan ole edes ihan varma, että ehtikö se upottaa hampaansa poikiin ennen kuin mie sitä potkaisin. Kävi niin äkkiä. Ihmisiä / omistajaa ei näkynyt missään. Hieman hiillyin! Satuin näkemään samaisen rakin omistajansa kanssa talonsa kuistilla, kun tultiin lyhyeltä kävelyltä takaisin kotiin. Ilmoitin melko kovasanaisesti tapahtuneesta, johon omistaja totesi, että "oho, anteeksi". Ei kysynyt edes, että kävikö pahasti.

Eilen samainen rakki oli taas pihalla omistajansa kanssa. Ilman hihnaa. On se kumma, että osa ihmisistä ei opi! Prkl!

Rovaniemen agi-kisat 29.-30.8.

2009-09-08T11:08:00.002+03:00

Turon ja miun ekat agi-kisat on takana. Ei ole tuntunut ehtivän päivittää meidän tuloksia, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Viikonloppu Rovaniemellä 28.-30.8. oli paitsi agi-kisoja varten, myös omaksi virkistykseksi. Oli kivaa! Ehdin itse kiertää kirpputoreilla ja käydä hyvin syömässä.

Lauantaina oli kaksi agi-rataa ja tuomarina Mika Moilanen. Ensimmäiseltä radalta Turo sai tuloksen, mutta harmillisella yliajalla. Tulosluetteloon päädyimme sijalle 12. Olin tyytyväinen. Virhepisteitä taisi tulla 2 x 5, kepeiltä ja yhdestä putkesta. Toinen rata päätyi hylyksi, koska yksi hyppy hypättiin väärältä puolelta. Eipä siinä mitn.

Sunnuntaina oli yksi agi-rata ja yksi hyppyrata. Tuomarina Jarmo Jämsä. Eka rata oli meillä hylky, taisi olla taas joku väärin päin suoritettu este (nyt huomaan, miksi tulosten kirjoittaminen heti olisi suotavaa :D). Kyseiseen kisaan oli ilmoitettu 24 koiraa (maxi 1), joista vain viisi (5) sai tuloksen. Eli rata oli suht haasteellinen. Hyppyradalta saimme virheitä 3 x 5 ja reilusti yliaikaa. Yliajan vuoksi kokonaispistemäärä kipui yli 35:n, joten ei varsinaista tulosta.

Koko viikonlopun satoi antaumuksella vettä. Eritoten sunnuntaina. Olin varma, että jos siitä ei itseään kipeäksi saa, niin ei sitten mistään. Mutta niin vain pysyin terveenä vielä kotiin tultuakin. Oikein hyvä. Jälkeenpäin muistelin ennakkoon kisoihin asettamiani tavoitteita. Tavoitteeni oli: "Emme lähde hakemaan varsinaisesti aikaa, vaan mahdollisimman puhdasta suoritusta". Näin ollen pitää olla tyytyväinen tuloksiin, koska ilman aikavirheitä meillä olisi ollut kaksi varsin mallikasta rataa. Kyllä Turo osaa. :)

Marraskuussa olisi Kemissä kisat, mutta saa nyt nähdä, josko lähdemme sinne ajamaan... Tammikuussa puolestaan Kajaanissa olisi tamminäyttelyn kanssa yhtä aikaa iltakisat, ne ovat jo todennäköisemmät. Pian tulee lumi maahan ja sitten meidän perhe heittää agi-harrastuksen talviteloille. Kivaa kuiten oli, ei jääne viimeiseksi kisaksi. :)

Kisakuumetta.

2009-08-07T16:43:00.001+03:00

Ilmoitin juuri Turon Rovaniemen agi-kisoihin 29.-30.8. Kaikkiin 4 starttiin. Onpa jännää. Meän ekat oikeat kisat. :)

Hellettä.

2009-08-06T15:32:00.004+03:00

Viime päivinä on ollut hillitön helle. Olen ollut vapaalla ja ollaankin poikien kanssa käytetty päivät pääsääntöisesti pihalla touhuten. Koti onkin sen näköinen, että ei ole paljon siivottu! :) Vaan eipä ole raaskinut, sen verran vähän täällä on noita lämpimiä päiviä ollut. Ilo niistä irti.

Tänä aamuna heräsin puoli seitsemän aikaan, kun makuuhuoneen avoimesta ikkunasta kuului sateen ropina. Vaatteet niskaan ja poikien kanssa lenkille. Ei tarvinnut mennä kuin metsän rajalle asti, kun jo alkoi aurinko paistaa. Ja paistoikin nätisti aina viime hetkiin saakka. Nyt ukostaa. Kovasti. Kesän toistaiseksi ensimmäinen ukonilma. Pari kuvaa aamulenkiltä:

Vapaapäiviäni kulutimme myös agi-kentällä. Turolla olisi kisat kuun lopussa. Ja Aapo puolestaan treenaa toistaiseksi muuten vaan. Vapaapäivieni aikana Turolta lähti myös karva. Suurimmaksi osin. Poika näyttää ihan pennulta taas! :)

Tunturissa.

2009-08-06T15:27:00.005+03:00

Tunturilenkkeilijät. Inka, Turo & Aapo. Tunturissa on kiva käydä juoksentelemassa, kunhan vaan itse pitää silmällä jatkuvasti, ettei ole poroja näkyvissä. En halua sitä päivää kohdata, kun pojat lähtee paimentamaan poroja ja jostain ilmestyy vihainen poromies pyssy kourassa koirankiilto silmissä. Niin meinaan täällä tavataan toimia...

Nalle-Haukun Turo, 3 vuotta.

2009-07-29T16:16:00.003+03:00

Karvainen esikoinen juhlii tänään syntymäpäivää. Turo 3v. Hurjan nopeasti on aika kulunut. Toisaalta taas tuntuu, kuin Turo olisi aina ollut miun luona... Suuntaan töistä suoraan kauppaan ostamaan maksalaatikkoa ja nakkimakkaroita. Illalla meillä juhlitaan. Mie <3 Turo.

^^ Ensimmäinen Turosta sähköpostitse saatu otos. Ihana murmeli. ^^

Etsintäkuulutus.

2009-07-24T11:11:00.002+03:00

Jos joku Turon lapsukaisten uusista perheenjäsenistä sattuu lueskelemaan meitin kuulumisia, niin miusta olisi oikein mukava kuulla myös lasten kuulumisia. Ja nähdä kuvia. :) Yhteyden saa esim. ituppu @ gmail.com (poista välilyönnit @-merkin molemmin puolin).

Turo-Petteri on mitä reippain kesämies ja harjoittelee ahkerasti elokuun agility-kisoja varten.

Porissa soi jazz.

2009-07-21T07:39:00.003+03:00

Olimme reissussa. Saariselkä-Rovaniemi-Merikarvia-Pori-Hausjärvi-Heinola-Rovaniemi-Saariselkä. Oi, jee! Oli parhautta. Suuntana oli jazzit. Erykah Badu. Mikä nainen! Mikä tukka! Mikä ääni! Ja kaiken kruunasi koko reissun paistanut aurinko.

Alla ihminen koirapoikineen ensin Merikarvian satamassa ilta-auringon aikaan. Ja sitten Kasalan mökillä aamupäiväauringon aikaan.

Heinolan erikoisnäyttely sattui sopivasti samaan viikonloppuun jazzien kanssa. Aapo kävi esittäytymässä. Paljon oli hienoja koiria! Ja mukava treffata myös koiratuttuja. Aapon tulos oli NUO EH/1. Eipä tuosta tuloksesta nyt juuri mitn sanottavaa ole, mutta arvostelu oli huippu! Ja sitä arvosteluahan sinne lähdettiin hakemaan. Aurinko paistoi niin, että ihminen kärventyi. Näyttelyn jälkeen ajoimme n. 700km Rovaniemelle, mihin jäin yöksi. Ja eilen sitten loppumatka kotiin asti.

Matka oli upea. Kerrassaan. Ehkä sitä joskus voisi harkita pitävänsä kesäloman heinäkuussa ainaisen toukokuun sijaan. :)

Jussia, treeniä ja sairastelua.

2009-07-11T07:26:00.004+03:00

Syy viime aikojen hiljaisuuteen on tässä. Tai oikeastaan tämä on väline, jonka avulla hiljaisuudesta päästiin. Nimittäin nenäkannu. Olen ollut kipeä. Nenäkannu on hieno tuote, suosittelen kaikille. Itse käytän ympäri vuoden, mutta varsinkin flunssan aikaan se on korvaamaton röörien aukaisija, jos ei välitä tunkea nokkaansa ylenpalttisesti lääkkeitä.

Juhannuksen aikaan ystävä kävi kylässä. Ja se vasta onkin jotain! Moni ystävä ajattelee automaattisesti, että kyllä Inka reissaa ja tulee käymään. Mutta kuulkaas, se on sama matka molempiin suuntiin. Miusta on kivaa, kun joku joskus käy kylässä. No mutta, asiaan. Kävimme patikoimassa Inarin kupeessa sijaitsevalle Pielpajärven erämaakirkolle. Kirkkoa ympäröi uskomaton vehreys ja niitty! Alemmassa kuvassa itse kirkko. Se on siitä erikoinen paikka, että perille ei pääse autolla ollenkaan. Vaihtoehtoina on joko kävellä 4,5km / suunta tai sitten mennä veneellä lähemmäs ja kävellä vain noin 2km / suunta. Asun täällä pohjoisessa nyt viidettä kesää ja ensimmäisen kerran kävin tuolla kirkolla. Mutta ei takuulla jäänyt viimeiseksi. Hieno paikka. Kerrassaan hieno. Ja lisäksi sää suosi!

Juhannuksen jälkeen kouluttauduimme koirapoikien kanssa Hanna Helmisen toko-opissa. Kylläpä saimme irti paljon! Koulutus oli kaksipäiväinen, ilta-auringon aikaan. Tokoilun lisäksi harjoittelimme hyppytekniikkaa ja koirien BodyBalancea. Niillä opeilla ollaan nyt sitten jatkettu omia treenejä.

Juhannuksena oli Aapo-pojalla myös näyttely! Jouduin olemaan itse töissä, mutta ihanan ystävällinen Kaisu oli lomailemassa Sodankylässä ja lähti Aapon kanssa Rovaniemelle näyttelyyn. Ihan viime hetkellä oli tullut tuomarimuutos ja belgialainen daami oli vaihtunut espanjalaiseen herraan. Jälkimmäinen ei ollut kirjoittanut Aaposta yhden yhtä positiivista asiaa arvosteluun. No, mikäpä siinä. Tuloksena EH. Mutta kiitos vielä, Kaisu!

Toissapäivänä oli pitkästä aikaa vuorossa kunnon agitreenit. Tehtiin kokopitkää rataa ja kylläpä Turo oli taitava! Mamma oli kovin ylpeä. Mutta hauskaa on se, että kun tarpeeksi treenaa, niin rupeaa itse näkemään aina toisinaan omia virheitä ja/tai kehityksen kohtia. Näissä edellisissä treeneissä hoksasin aivan loppuvaiheessa, että hyppyjen takakiertoon voisin tottakai käyttää "kierrä"-käskyä, jonka Turo osaa jo valmiiksi. Eipä ole tullut mieleen. Pöljä. Treeneissä tuli myös ekaa kertaa sellainen fiilis, että Aapostakin saattaisi saada agi-koiran! En ole moista mahdollisuutta tähän mennessä edes ajatellut. Aapo on vielä toistaiseksi ollut niin vilkas ja keskittymiskyvytön, että on ollut turha kovin paljoa painoa treeneille vielä laittaa. Mutta ehkäpä nyt on tuuli kääntymässä! Aapo nimittäin suoritti harjoituksia oivallisesti. Lisäksi Aapo irtoaa minusta helpommin kuin Turo. Elokuun lopussa olisi Rovaniemellä agi-kisat. Sinne on suunnitelmissa Turon kanssa suunnata...

Ja tässä poseeraa kesäpoika-Turo. Kuono aidan välissä. Hassu poika.

Sairasteluun on mennyt viime viikkoina ihan liikaa aikaa ja energiaa. Huomaan, että kun yhdenkin päivän joutuu makaamaan sängyssä ja pojat eivät pääse lenkille (ainoastaan aamu- ja iltakakka korttelin ympäri ja päivällä pienellä pihalla oloa), niin ne kirjaimellisesti hyppivät seinille. Liikaa energiaa. No, itsepä olen pojat lenkkeilyrytmiimme totuttanut. Onneksi sairastan harvoin. :)

Ensi viikolla lähdemme reissuun. Keskiviikkona Rovaniemelle, to Merikarvialle, pe Poriin (Jazzeille! Erykah Badu!), la Oittiin ja su Heinolan erikoisnäyttelyn kautta Rovaniemelle ja ma kotiin. Jee, kiva päästä tuulettumaan ja reissuun. Mie olen niin mielissään. :)

Pohjois-Lapin kesä.

2009-06-06T15:49:00.004+03:00

Ensin olivat koiralapset hieman ihmeissään. Ja sitten laitettiin leikiksi. Ja lenkiltä kotiin tultua paistoi hetken aurinko, jonka jälkeen olikin aika taas ihmetellä lumisadetta... Joka on nyt jatkunut jo pari päivää. Niin että kesäinen tervehdys kaikille kamraateille Saariselältä! :)

Kotona.

2009-06-02T12:44:00.002+03:00

Kyllä nämä vain ovat vastustamattomia. Kotimatkalla pohjoiseen pistäydyimme Kemissä Sannan ja Juhan luona katsomassa Essi-neitoa ja lapsukaisiaan. Voi että! Kyllä ovat valloittavia. Tuo köllöttelijä taitaa olla miun suosikki. :) Kiitos, Sanna!

Nyt olen palannut kotiin. Ja työtä riittää... Kotona siivousta jos jonkinlaista. Kesäkukat istutin ja toivon, että porot jättävät ne vielä toviksi rauhaan. Etsikööt ruokansa edes jonkin verran miun kuistia kauempaa. Oikeastaan on ihan kiva juttu, että koittaa arki. Mutta kunpa tämä kesäinen arki vain olisi hiukan lämpimämpi ja vähempi tuulinen. Kaikkea ei voi saada, mutta jos edes sinne päin. :)

Jokos mie muutoin kirjoitin schape-tokotreeneistä Viikissä? En tainnut. Kävimme Aapon kanssa kyläilemässä isi-Oivaa ja muuta pesuetta katsomassa ennen loman loppua. Tapasimme myös Aapon karvattoman kaiman! Ihana poika. :) Turo jäi kotiin lepäilemään, koska riepu sairastui ripuliin... Koirapojat Aapo, Oiva ja Aatu tulivat hyvin juttuun, kunhan Aatu oli Aapon kanssa tarkistanut, että kuka jengiä johtaa. :)

Ja niin, sitten ne tokotreffit! Ei miun sinne pitänyt alunperin ollenkaan lähteä, mutta Silva ylipuhui. Melko helposti. :) Ei olla tehty viime kesän jälkeen mitään, joten treenit meni siihen malliin. Mutta hyvänä muistutuksena tuli itselle, etten saisi liikaa vaatia vaan antaa aikaa ja laatia alkutavoitteet tarpeeksi helpoiksi ja muistaa palkata enempi. Niinpä. Sitä nyt sitten treenataan! :) Oli kuiten hauska nähdä schape-väkeä. Ja taitavaa tokotusta. Ihan uusiakin naamoja! Ja koiria. Kannatti. Terkut vain! :)

Takuton Aapo ja koiratreffejä.

2009-05-22T10:41:00.002+03:00

Tällä viikolla on kammattu ja harjattu ja puunattu. Huh! Siitä mitä suurin kiitos avusta Marille! Ja eilisestä Jennalle myös. Tattis! Nyt on Aapo takuton koiralapsi.

Eilen Marin luona olikin monen monituista koiraa (ja yksi kaksijalkainen valiouros ;D) jaloissa pyörimässä. Oli Turo ja Aapo, Banjo, Boogie ja Bonbon sekä Roope ja Walma. Hienosti tulivat kaikki kaverit keskenään toimeen! Roope ja Turo yrittivät vuorotellen liehitellä Banjoa, ja pikkuinen Aapo tykästyi Bonboniin. On se kyllä hienoa, miten hyvin tulee urokset ja nartut kaikki keskenään toimeen. Mari ja Jenna napsivat fotoja, joita laitan pari kappaletta heti, kun ne käsiini saan. Miun onnettoman kamera ei pärjännyt niissä kamerakarkeloissa lainkaan, joten suosiolla lainaan kuvia edellä mainituilta. :)

Huomenna suuntaamme Aapon kanssa Helsinkiin Aptus Show:hun. Ja muutaman päivän päästä hipsimme länsirannikolle ja sieltä ensi viikolla jo takaisin pohjoiseen. Loma on mennyt ihan hirmuisen nopeasti. Ehkä vähän liiankin! Kivaa on ollut, mutta on toki mukava päästä toisten nurkista jo takaisin omaan kotiin... Jospa lumetkin olisi meillä kotona jo sen verran sulaneet, että pääsisi metsään ja tunturiin liikkumaan. Terkut!

Hiekkakuopalla.

2009-05-12T10:43:00.011+03:00

Kävimme koirapoikien kanssa Oitin hiekkakuopalla lenkkeilemässä. On se kumma, että jo kolmatta kesää vietän lomaani tällä kylällä ja nyt ensimmäistä kertaa olen tajunnut, että täällä on näin mukavia lenkkeilymaastoja! Aina ennen olen tuskissani sahannut kylän muutamaa jalkakäytävää ympäri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Nyt meinataan ainakin sitten tämä loma lenkkeillä komeasti. :) Kas tässä kuvasaldoa. Ihanaa, aurinkoa.

Pentuja, osa II.

2009-05-10T16:46:00.006+03:00

Luulin ehtiväni koneelle jo aiemmin, mutta en ehtinytkään... Nyt siis muutama lisäkuva lapsukaisista. :)

Muutaman viikon päästä palaamme kotiin pohjoiseen ja matkalla sitten pysähdymme katsomaan näitä pienokaisia. Voi sentään...

Muutoin loma on sujunut mukavasti! Viime viikon olin töissä (tuuraamassa) ja koirapojat päivät keskenään. Eilen illalla pojat innostuivat juoksemaan ja leikkimään pellolla, joka on muutama päivä sitten käännetty. Kyllä oli leikkituokion jälkeen kaksi likaista koiraa! Ei muuta kuin suihkuun. Olisi pitänyt melkein ottaa valokuva suihkun lattiasta. Oli meinaan hiukka ruskeaa vettä! ;)

Pennut!

2009-05-06T21:14:00.001+03:00

Turon ja Essin pennut ovat syntyneet! 3 poikaa ja 2 tyttöä. Nyt miulla on niin kiire, etten enempää ehdi laittaa kuvaa, mutta päivitän huomenna lisää. :) Ihania!

Hajuherne.

2009-05-02T17:29:00.002+03:00

Puuhailin tietokoneella niitä näitä, kun pieni hajuherne tuli tuolin juureen köllöttämään. Ja paukuttamaan. Ei häntä saanut mahtumaan minun kulmastani kokonaan kuvaan, mutta siinä hän köllöttää. Tuhnukas. :)

Koiramaisuuksia lomalla, osa II.

2009-04-28T17:59:00.008+03:00

Tänään käytiin Röykässä kylässä Aurinkokeijulassa. Pentulaatikossa oli pikkuisia pötkylöitä kuusi kappaletta. Voi sentään! En olekaan ennen niin pieniä pentuja nähnyt! Kun äiti-Banjo keskittyi lapsosiinsa, niin ulkona poikia leikittivät Boogie ja bordercollie Bonbon. Joimme kahvia ja söimme piirakkaa. Ja mukaan tuomisiksi tarttui Aapon kiertopalkinto (Vuoden 2008 Schapendoes-urospentu) sekä suklaasuukkoja (entiseltä nimeltään neekerinsuukkoja). Nam, kiitos! :)

Meillä oli hirmuisen kivaa. Kiitos, Mari!

Koiramaisuuksia lomalla, osa I.

2009-04-27T21:34:00.008+03:00

Kyllä mie näitä koiramaisuuksia tänne blogiin kuitenkin loman aikana päivitän. :) Tänään käytiin poikien kanssa mummolassa. Siellä asustaa 4kk ikäinen seropi Arska. Pojat tapasivat tänään ekaa kertaa. Arskaa meinasi alkuun vähän jännittää, mutta Turo ja Aapo suhtautuivat pikkukaveriin hienosti ja leikit saatiin aikaan. Kas näin.

Huomenna koiramaisuudet jatkuvat, kun menemme Röykkään Aurinkokeijulaan tapaamaan Maria ja Boogieta ja Bonbonia ja muuta kööriä. Mie pääsen myös katsomaan pikkuisia pentuja! Oi sentään. :)

Loma.

2009-04-27T10:09:00.003+03:00

Me ollaan lomalla! Jipii ynnä jee! :)

Eilen lähdettiin kotoa klo 7.30. Perillä klo 20.10. Koko päivä autoillen. Koko päivä ratissa. Huh! Aina välillä Suomi tuntuu suurelta maalta. Matkan aikana lumi väheni ja lämpötila nousi. Aamulla koiralapset upposivat hankeen kerta toisensa jälkeen. Perillä vihersi ja oli hämärää. Hämärää jo kahdeksan aikaan! Huh!

Kaksi urheaa matkustajaa. Kolmas kameran takana.

Kesäloma. Mie tykkään.

Päivitän lomakuulumisia enemmän tuonne "oman" blogin puolelle http://ingustin.blogspot.com, joten jos innostaa, niin hop. :)

Monenmoista.

2009-04-20T14:40:00.004+03:00

Koiralapsi Turolla on ihana tapa kuljettaa ruokakuppia. Meidän oikeat rosteri-ruokakupit on pesussa, joten käytössä on väliaikaiset matka-kupit. Kun kuppi tyhjenee, Turo kuljettaa kuppia pitkin kämppää. Turo on monesti tuonut kupin sänkyyn. Ja eilen illalla hän köllötteli olohuoneen lattialla kupin kanssa. Tänä aamuna etsin kuppia, kun oli ruoka-aika. Se löytyi sängyn alta.

Koiralapsi Aapo puolestaan on piilotellut itseään viime päivinä sohvapöydän alla. Syynä piilotteluun on yhdistelmä mamma + kampa. Aapo ei tykkää kauneudenhoidosta.

Viikonloppuna innostuin huovuttamaan. Koiralasten karvaa. Huopui hyvin eri tavalla, kuin lampaan villa, mutta se oli odotettua. Huopalevystä leikkasin sitten profiilin ja sitten siitä ehkä syntyy jotain tämän tyyppistä:

Schapendoes-yhdistyksen kokouksessa oli palkittu vuoden 2008 menestyneitä koiruuksia. Meriittiä oli kerännyt myös Aapo-poika! Hän on vuoden 2008 Schapendoes-urospentu. Kyllä mamma on lapsestaan niin kovin ylpeä. :) Komia poika.

Toukokuulle ilmoitin Aapo-lapsen Helsingin Aptus Show:hun 23.5.2009. Seuraava näyttely onkin sitten Rovaniemen juhannuskarkelot. Ja sitten erikoisnäyttely 19.7.2009. Siinä tämän kesän suunnitelmat. Turon jälkikasvua odotetaan syntyväksi toukokuussa. Jännä nähdä, minkälaisia pallukoita syntyy ja miten monta. :) Turoa en ole vielä toukokuun agi-kisoihin ilmoittanut, mutta kovasti kyllä asiaa miettinyt.

Ei meille kai ihmeempiä. Viimeiset viisi työpäivää on menossa. Sitten me lomaillaan! Nam. Ihanaa alkanutta viikkoa, kamraatit!

Perjantai-tervehdys!

2009-04-17T14:28:00.002+03:00

Tämä piru on vienyt miun ajan viime päivinä. Hän on nimeltään opinnäytetyö. Blaah.

Koiralapsi Aapo himmailee lähistöllä, kun mammansa kirvaa tietokoneen kimpussa.

Viikon päästä alkaa kesäloma ja suuntaamme eteläiseen Suomeen. Jippajee! Ihminen on mitä iloisin. Joten ensi viikolla palailen asiaan viimeisten talvitunnelmien keskeltä ja sitten siirrymme aurinkoisempiin aiheisiin. Päivää, kamraatit!

Pentuja!!

2009-04-02T14:21:00.002+03:00

Turosta tulee isi!! Essi on käynyt tänään ultrassa ja masussa on pentuja. Jee ja jipii!

Tiistai-tunnelmia.

2009-03-24T12:36:00.002+02:00

Tänään koko kööri syö matolääkkeet. Turo, Aapo ja mamma. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Viikonlopun paistoi kauniisti aurinko, mutta tiistai valkeni lumisateisena ja ikävänä. Käytiin siitä huolimatta aamulenkillä tunturissa kirmaamassa. Se oli kivaa. Pojat nauttivat.

Eilen autoilimme Ivaloon. Miulla alkoi kirpputori-viikko ja kävin täyttämässä pöydän. Hurjia hintaeroja itsepalvelukirpputoreilla pöytävuokrien suhteen! Mm. lomalla käydessä Järvenpäässä pöytä kustantaa 34eur / viikko, kun taas täällä meillä (tai no, Ivalossa) pöytä maksaa 16,50eur / viikko. Ensin mainitun hinnan eteen saakin kirpputori-hinnoin myydä jo aika paljon! Kävimme lisäksi kaupassa ostamassa pojille lihaa matolääkkeen kaveriksi. Sen jälkeen iltalenkillä riekkumassa bordercollie-tyttösten Miran ja Muskan kanssa. Kylläpä oli mukavaa!

Kotona alkoi kevät, kun vaihdoin kesäiset verhot. Kyllä nyt kelpaa Turonkin köllötellä kesäverhojen kyljessä auringonpaisteessa. :)

Matokuuria.

2009-03-20T12:54:00.002+02:00

Tämä mamma on aivan heikkohermoinen koirien matojen kanssa. Viime kesänä Aapolla totesin olevan matoja. Pojat söivät kuurin. Syksyllä rupesin taas epäilemään. Pojat söivät lisää kuureja. Monikossa. Noin kuukauden välein. Koska mammalla vaan oli asiasta sellainen tuntu. Nyt on taas matoja Aapolla. Otin yhteyttä eläinlääkäriin, joka veikkasi vahvasti lapamatoa eli leveää heisimatoa. Aapo söi viime kesälomalla mökillä yhden raa'an kalan veneen pohjalta. Se näyttää riittäneen. Nyt sitten syötetään hoitokuuri siihen. 8-kertainen annos "normaaliin" heisimatoon verrattuna. Kyllä tämä on ällöttävää. Jos ei tepsi, niin seuraava vaihtoehto on ottaa madosta pala ja lähettää se tutkimuksiin. Se on kyllä jo niin ilskottava ajatus, että toivotaan tämän kuurin tepsivän.

Toki samalla olen vainoharhaisena ruvennut miettimään matokuurin syömistä myös itse. Se on yhä harkinnassa. Yök! Kyseenalaisena erikoisalana voin kohta sanoa "koirien sisäloisten tuntemus". Eli jos epäilet, niin kysy rohkeasti. ;)

Silmätuloksia.

2009-03-12T16:49:00.003+02:00

Turolla ja Aapolla oli eilen silmälääkäri. Kävi hyvä tuuri, kun lääkäri sattui lomailemaan täällä meidän nurkilla, niin ei tarvinnut Ouluun asti lähteä peilattavaksi.

Ensin tutkittiin Turo, jonka silmät todettiin terveiksi. Hyvä hyvä!

Mutta sitten tutkittiin Aapo-riepu, jonka silmät todettiin epäilyttäviksi. Lääkäri ei halunnut vielä tuomita noin nuorta koiraa, joten odotamme vuoden ja menemme lääkärille uudestaan. Siihen asti on epäilyksen alla, että Aapolla olisi kaihi. :(

Turolla oli sitten myös romanttiset treffit Rovaniemellä kemiläisen Essin (Buffing Essence of Life) kanssa. Kylläpä oli Essi varsinainen kaunokainen! Oikein nätti morsio. Nuori pari touhusi keskenään hyvän tovin ja mahdollisia pikku-Turoja ja pikku-Essejä on toivon mukaan syntymässä maailmaan kesän kynnyksellä.

Molemmat koiruudet ovat kyllä varsin ihastuttavia luonteiltaan. Rauhallisia ja kilttejä (mutta virtaakin tarpeen tullen löytyy!). Lapsiystävällisiä. Ulkomuodoltaan Essi on mitä kaunein, Turo vastaavasti hieman jörö. Vastakohdat täydentävät toisiaan! :) Jos olet kiinnostunut mahdollisesta jälkikasvusta, niin ota yhteyttä. Vaikka minuun. Jännittäviä aikoja edessä. :)

Pojat olivat muutaman päivän hoidossa rovaniemeläisessä koirahoitolassa. Olin itse varannut pikaisen reissun eteläiseen Suomeen ja kun en hoitajaa saanut kotikonnuilta, niin ei auttanut muu, kuin tutustua hoitolaan. Mutta kyllä oli kiva paikka! Pojat saivat päivittäin juosta ulko-aitauksessa hihnalenkkien lisäksi. Sisällä heillä oli 8x8m tila käytössään. Tuntuivat viihtyneet aivan hyvin. Isoin juttu se olikin ehkä miulle itselleni, että sain jätettyä pojat sinne...

Nyt on taas arki. Olen takaisin töissä. Aurinko paistaa ja kevät on kauneimmillaan. Ihanaa maaliskuuta, kamraatit!

Isukki-kokelas Turo.

2009-03-07T13:18:00.005+02:00

Turolla on luvassa treffit, kunhan saadaan silmät tarkistetuiksi... Elämme jännittäviä aikoja. :)

Ihanuuksia.

2009-03-02T10:55:00.003+02:00

Voi sentään! Jännitystä ilmassa. Turolla on kenties luvassa romanttiset treffit tällä viikolla erään neitokaisen kanssa. :) Siitä kuitenkin lisää mahdollisten treffien jälkeen...

Viikonloppuna oli IHANA ilma. Aurinko paistoi sekä lauantain että sunnuntain pilvettömältä taivaalta. Eikä edes tuullut kovasti. Eikä ollut mahdoton pakkanen. Aivan ihana ulkoilukeli siis!

Nyt on taas arki. Ja mamma palannut työmaalle. Joten iloa, kamraatit!

Talvikelejä!

2009-02-20T15:51:00.006+02:00

Meidän perheen möhkäleet viettivät pari päivää sitten talven (toistaiseksi) kauneinta vapaapäivää! Ulkoillen, tottakai! Ensimmäisenä möhkäleet Turo ja Aapo talvipotretissa.

Möhkäleet Turo ja Aapo myös leikkivät. Möhkäle-mamma kuvasi.

Ja sitten muutamia ihan muuten vaan kuvattuja talvitunnelmia. :)

Tänään tuulee ja on siksi ikävä ulkoilukeli. Ehkä huomenna kaikki on toisin. :) Ihanaa viikonloppua, kamraatit!

-32!

2009-02-06T15:00:00.002+02:00

Kaunista on! Ja kylmää. Ja työntäyteistä. Tällaisina päivinä sisätyö on kaksipiippuinen juttu. :)

Ja ajattelin todistaa, että meidän mamma on takkutukka. :)

Terkut kaikille kamraateille!

Paikalla!

2009-01-26T16:40:00.002+02:00

Voi, kun olen ollut laiska kirjoittaja! Tai sitten vaan välillä unohtanut. Ehkä sekä että. Paljon on kuitenkin tapahtunut. Tai no, pieniä asioita.

Mie kävin tuossa reilu viikko sitten kaupungissa työreissulla messuilla. Oli mukavaa! Pojat jäivät kotiin hoitajan kanssa. Ja hyvin oli heillä mennyt. Oli varsinaista lomaa lähteä ilman koiruuksia muutamaksi päiväksi, joskin kotiin tullessa oli jo kova ikävä karvaisia lapsia.

Aapo on rohkaistunut viime päivinä kovasti kiipeilemään. Hän kiipeää sohvalta minun jalkoja pitkin tuoliin minun syliin. Alkuun oli hänestä kovin jännittävää, mutta nyt tekee sitä jo monta kertaa illassa. Jalat nyt ei koskaan ole NIIN tasainen kävelyalusta, niin se siitä kai niin hauskaa tekeekin...

Turolla oli eilen siistiytymispäivä. Se jatkunee tänään vielä illemmalla... Harjailtiin, ja leikeltiin pissakarvoja. Aapo on seuraavana vuorossa. Ei meillä mitään muuta kummempaa, kunhan lenkkeillään ja leikitään ja touhutaan. Mie puuhailen töissä.

Tänään näin ensimmäistä kertaa tälle kevättä auringon paistavan! Olin niin iloinen. Olen kaivannut aurinkoa. Kovasti vain teki mieli ulos, mutta eiköhän tässä tuota aurinkoa vielä riitä jollekin vapaapäivällekin. :) Terkut vain kamraateille!

Uusi vuosi, kujeet ennallaan.

2009-01-05T12:30:00.004+02:00

Uuden vuoden aattona satoi lunta ja tuuli. Tulin töistä ja kotikuisti näytti tältä:

Jos joku olisi silloin sanonut, että puolen yön aikaan taivas on kirkas ja tähtiä täynnä, olisin nauranut räkäisesti kommentille. Mutta niin vain oli! Tähtikirkas taivas! Ja komeat ilotulitukset. Pojat eivät raketteja pelkää, mutta ovat kyllä hieman varuillaan. Mieluummin viettivät iltaa sisällä kotona. Mamma puolestaan (rasti seinään) vietti iltaansa ravintelissa ja laittoi jalalla koreasti. Olipa lystiä!

Pari päivää sitten kotiin tultuani oli poika Aapo leikkinyt tulitikkuleikkejä. Voi sitä poikaa... Eilen ja tänään ollaan Aapon kanssa istuttu ja katsottu lintuja, jotka ovat syöpötelleet meidän takapihan lyhteen ääressä. Aapo on ihan hiljaa istunut ja katsonut. Turoa ei juuri kiinnosta, hän köllöttelee takan tai seinän juurella itsekseen...

Jepjep. Uusi vuosi, entiset kujeet. Tällä mammalla on ollut mahdottomasti vapaata, ja vielä puolitoista päivää. Käytiin poikien kanssa toissapäivänä metsässä riekkumassa, mutta kamerasta oli akku jäässä, niin en saanut kuvia. Pah. Täytyy yrittää uudestaan vaikka huomenna. Jos olisi kirkkaampi keli kuin tänään. Kaamos on ihan kaunista aikaa, mutta ei millään lailla omiaan valokuvaamiselle. Jos meinaan haluaa jotain muuta, kuin sinisiä hetkiä. Onnekasta vuotta, kamraatit!

JV-08 & V-08 !!

2008-12-13T15:55:00.004+02:00

Lupailin tuossa matkakertomukseen päivitystä, mutta meinasin tyystin unohtaa. Tässä sitä nyt sitten tulee. :)

Matkaan lähdimme Aapon kanssa torstaina 11.12. heti työpäivän jälkeen. Turo jäi kotiin hoitoon... Ajettiin Kempeleeseen kaverin luo yöksi. Matkaan lähdettyä kesti Aapolla tovin tajuta, että Turo tosiaan jäi kotiin ja että hän oli ihan yksin matkassa. Ja sen tajuttuaan tuli pieni itku. Mutta niin vain poika karaistui. :) Kempeleessä oltiin noin klo 23.30. Ensi töikseen Aapo ajatteli merkata kaverini kodin. Onneksi kuitenkin valitsi kaikista mahdollisista paikoista kaikkein helpoimmin siivottavan. Eli metallijalkaisen jakkaran, jonka alla ei ollut mattoa. :D Aapokin rauhoittui lopulta nukkumaan mamman juorutessa toverinsa kanssa aamuyön puolelle...

Seuraavana aamuna sitten herättiin virkeinä, lenkkeiltiin Aapon kanssa naapurusto tutuksi ja jatkettiin matkaa. Ajettiin Oittiin äiskän hoteisiin majailemaan... Perillä oltiin aika kivaan aikaan, kuuden paikkeilla. Matkan keli olisi voinut olla mukavampikin, mutta kyllähän tuo noinkin menetteli. Taivaalta ei tullut tavaraa, mutta tiet oli niin märkiä ja rapaisia, että tuulilasinpyyhkijät olivat päällä nonstop. Yksi "turha" pysähdyskin piti kelin vuoksi tehdä. Lasinpesuainetta ostamaan... Sitten tämä mamma tuumaili tovin, että minkä tuntuinen sen muovisen "kahvan" pitikään siinä konepellin alla olla, josta sain nostettua kannen ylös... ;) Varsinainen kuski! Oitissa oli ruoka valmiina meidän mennessä. Ilta meni kovin nopeasti. Ja uni maistui!

Lauantai-aamuna hipsimme sitten äiskän kyydissä juna-asemalle ja siitä junalla Pasilaan. Aapo matkusti tosi hienosti! Oli rauhallinen kuin viilipytty. Kyllä koira-matkustaja on takuukeino saada jöröt suomalaiset puheliaiksi! Oli niin kovasti juttua junassa, että mentiin oikein messukeskukseen asti yhtä matkaa. :D Aapon siskon omistaja Päivi oli näyttelyssä ilman Ladya ja kierrettiinkin Päivin ja Aapon kanssa kojut ohimennen läpi. Löydettiin Aapon kasvattaja Mari, joka tuli seuraan ja avuksi Aapon sukimisessa. Ei tämä mamma taida ikinä oppia tuota turkinhoitoa... Kun ei osaa omaa tukkaansakaan takuttomana pitää!

Schape-kehä oli varsin ajallaan ja paikalla oli tuttuja. Mutta enpä ole kyllä ennen jännittänyt noin paljon koiranäyttelyssä. Jännitystä aiheuttivat se, että Aapon turkki ei ollut priimakunnossa, ja toisekseen se, että Aapo oli ainoa juniori-uros! Juniori-kehässä Aapo meni oikein hienosti. Ja sai ERI:n! Mikä tarkoitti samalla sitä, että Aaposta tuli Juniori Voittaja! Ei voinut mamma uskoa todeksi. Komea Aapo. Sitten vähän kampailtiin Aapoa lisää ennen Paras Uros-kehää. Kehässä Aapolla oli varsin komeita ja valioituneita kilpakumppaneita. Siksi olikin täysi yllätys ja shokki, kun tuomari sijoitti Aapon ykköseksi! Ohi niiden valio-koirien! Oli mammalla silmät pyöreänä ja suu auki. ;) Näin ollen Aaposta tuli myös Voittaja!

ROP-kehässä Aapo tuli VSP:ksi, kun kilpakumppaninsa Ruusa oli rotunsa kaunein. Ihan hyvä meille, koska meillä ei varsinaisesti olisi ollut edes aikaa jäädä näyttelyyn yhtään pidemmäksi aikaa... Uskomaton päivä! Käsittämätön. Nyt kävi niin, että neljä titteliä meni kahdelle koiralle (koska myös ROP oli juniori). Olen toki siitä iloinen!

Kun päästiin junalla takaisin Oittiin, oli suku tullut koolle ja oli jouluruokien aika. Aapo sai possun nenän ja meni sen kanssa sängyn alle. Ja siellä pysyi! Poika oli aivan rikkipoikkipuhki. Syötiin jouluherkkuja, ja kyllä maistui! Ilta menikin sitten melko rauhallisesti... Aapo kömpi sängyn alta vasta iltakymmeneltä, kun mamma patisti iltapissille. Ja ulkona käynnin jälkeen taas nopeasti takaisin nukkumaan...

Sunnuntaina miulla oli aikaa lähteä hieman kylillä käymään. Eli toisin sanoen lähdin äiskän mukana Mäntsälään. Käytiin joulumyyjäisissä ja kirpputorilla. Tein ihan mahtavia löytöjä kirpparilta! Iso jee! Loppupäivän vietin äiskän kanssa kaupallaan... Ja sitten taas Oittiin ja syömään ja Aapo autoon ja nokka kohti Tamperetta.

Vietiin Tampereella auto junaan lastattavaksi ja jäätiin Aapon kanssa odottelemaan junan tuloa. Tulihan se sieltä lopulta... Meillä oli istumapaikka varattu lemmikki-vaunusta. Mutta tämä lemmikkivaunu olikin sellainen "akvaario", jossa oli hyvin pienet tilat ja lasi-ikkunat joka suuntaan. Ihmisiä tässä pienessä kopissa oli 10, ja koiria 13! Voi jessus. Yksi juoksuinen narttukin kyydissä. Tässä kohtaa voisin esittää mielipiteeni jälkimmäisestä koira-matkustajasta, mutta jätänpä esittämättä. Eivät ihmiset vaan ihan kovin paljoa ajattele, kun lähtevät koirineen matkaan... Vaunussa oli Lapin koira, pari Saksanpaimenkoiraa, yksi Japanin pystykorva, yksi Whippet, yksi Pinseri ja sitten useampi pieni karvainen koira, joista en tiennyt mitään... Yllättävän hyvin matka meni. Koirat tulivat toimeen samassa vaunussa. Nukkumistilaa ei varsinaisesti ollut, joten jossain kohtaa yötä siirryin vaunun lattialle, jalat penkin alle, ja Aapon viereen. Sain sillä tavoin edes muutaman tunnin unta palloon...

Perillä Rovaniemellä mentiin auton luo. Siinä tovin istuttua tuli ratahenkilöstöä kertomaan, että etummaisen auton daami oli yön aikana hukannut autonsa avaimet. Jouduttiin sen vuoksi vaihtamaan autovaunujen paikkaa keskenään ja ympäri, jotta me muut päästiin ulos. Siinä vierähti yhteensä tunti... Sitten matkaan. 260km pohjoiseen, Aapo ja ruokatavarat kotiin ja mamma töihin. Huh! Olipahan reissu!

Oli ihana nähdä Turo kotona. Koin kovia tunnontuskia ajatuksesta jättää toinen poika kotiin ja ottaa vain toinen mukaan... Reissu oli mitä mahtavin. Oli kiva nähdä perhettä. Oli kiva syödä jouluruokia. Oli kiva pakata auto täyteen polttopuita ja joululahjoja. Ja oli kiva matkata kotiin tuplavoittajan kanssa!

Tässä vielä pari Kallisen Jennan ottamaa valokuvaa voittaja-pojasta:

Aurinkokeijun Purple Haze "Aapo" JV-08 & V-08

Ja pahoitteluni näin pitkästä jaarittelusta. Kiva, jos jaksoit lukea edes puoliväliin. ;) Ihanaa Joulua, kamraatit!

Matkasuunnitelmia.

2008-12-09T15:13:00.002+02:00

Viikonloppuna autoillaan ja junamatkaillaan.

Lähdemme ajelemaan torstaina töiden jälkeen. Menemme Kempeleeseen kaverin luo yöksi. Jatkamme matkaa perjantaina. Ja takaisin tulemmekin sitten Tampereelta yöjunaan hypäten (auto sekä me) ja Rovaniemeltä loppumatka ajaen. Oikein mukava. Helpottaa kovasti, kun ei tarvii tuota pitkää yhtämittaista matkaa ajaa takaisin päin. Olen vähintäänkin hieman virkeämpi perillä. :) Ja lisäksi ehtii viettää yhden päivän lisää äiskän hoteissa!

Tässä on viime päivinä nuorta miestä vähän harjailtu ja puunailtu. Ei nyt mitään varsin erikoista, kunhan nyt vähän siistinyt. Aapo on kyllä reipas poika! Mie vaan niin tykkään hänen aina iloisesta luonteestaan. Aapo nauttii ihan kaikesta, mitä hän tekee.

Ei tässä varsinaisesti mitään oikein asiaa ollut. Lungisti etenee tämä meitin joulukuu. Viikonloppuna sitten viimeistään raporttia Voittajasta. Ja alkuviikosta Aapon junamatkailusta. Iloa, kamraatit!

Nalle-Haukun Turo.

2008-12-03T11:39:00.005+02:00

Turon kanssa eilen illalla muistelin hänen pentuaikaansa. Turo haettiin Nalle-Haukun kennelistä Suodenniemeltä. Lähdön aikaan Turo tuli talon aikuisten koirien kanssa ulos ja muut pennut jäivät sisään. Turon elkeistä ja katseista näki, kuinka hän katsoi ympärilleen tietäen, että nyt oli hänen hetkensä lähteä. Sitten hypättiin autoon ja lähdettiin matkaan. Ensimmäisen kilometrin aikana poika taisi pari kertaa hiljaa vinkaista, mutta sitten oltiinkin jo täysin mukana uuden perheen matkassa.

Turo kotiutui 20.9.2006. Silloin tuli ensilumi.

Turo mamman kanssa päikkäreillä.

Voisi luulla lumikuonoksi, vaikka onkin Nalle-Haukku! :)

Niin on tuosta pienestä pojasta kasvanut varsinainen turrikka. Jörö. Omapäinen ja itsenäinen nuori mies, joka kuitenkin vieläkin mieluusti käpertyy mamman viereen nukkumaan. Tuntuu käsittämättömältä ajatella, kuinka pieni poika on joskus ollut. Pieni pentu, kaikelle avoin ja innostunut. Ihana poika Turo kyllä on. Kaikesta jöröydestään huolimatta. :)

Pikkujoulua!

2008-11-26T12:29:00.006+02:00

Meillä ei maistu ruoka. Kylällä on joku narttu juoksuissaan. Edes Aapo ei ole koskenut ruokakippoonsa, vaikka nuori mies on yleensä varsin noheva kipontyhjentäjä!

Odottelemme Voittajaa. On kyllä kiva lähteä käymään etelässä! Eikä pelkästään näyttelyssä, vaan ihan perhettä tapaamassa ja joulufiilistelemässä. Vietämme Voittaja-iltana perheen kanssa pikkujoulua jouluruokien kera. Tämä siksi, että minä vietän jouluni (taas) yksin Lapissa ja muut etelässä. On siis aika istua yhteisen pöydän ääreen. :)

Viime päivinä olemme käyneet tunturissa juoksentelemassa ja kylällä mörköilemässä. Aapo haukkui vielä muutamia päiviä sitten kaikki ihmiset pimeässä, mutta nyt siitä on päästy. Poika haukkuu enää vain, jos joku hänet yllättää tai sitten jos on oikein jännittävä paikka, kuten että joku vetää jotakin pulkassa tai hiihtäjä viuhtoo sauvoillaan kaikkiin ilmansuuntiin tai vastaavaa. Edistystä siis nähtävissä! Mamma on ylpeä. Tämä ihmisille haukkuminen alkoi yhtä aikaa, kuin huono suhtautuminen toisiin koiriin. Ja nämä molemmat tavat laukesivat syksyllä siitä, kun prkleen piski oli hyökätä poikien päälle. Ehkä tästä vielä jonakin päivänä yli päästään! :)

Tässä otos kahdesta reippaasta blogikoirasta. Lisää kuulumisia (lähinnä meidän talouden ihmiskuulumisia) toisessa blogissa: http://ingustin.blogspot.com

Ihanaa pikkujouluaikaa kaikille karvaisille ja karvattomille kamraateille!

Synttärit!

2008-11-09T13:14:00.002+02:00

Nuori mies on jo vuoden ikäinen! Käsittämättömän nopeasti tämä aika kyllä juoksee. Iso poika. Ihana. Aapo. Tänään mamma käy töistä päästyään kaupasta hakemassa maksalaatikkoa ja nakkimakkaroita. Niistä tulee kakku. Synttärionnittelut ja hännänhuiskutukset myös muille Aurinkokeijulaisille!

Talvitunnelmia.

2008-10-31T12:25:00.002+02:00

Jo talvi on! Latujen lumetus on aloitettu ja koko kylä on yhtä suurta valkoista lumipilveä. Varsin talvinen tunnelma täällä. :)

Käytiin poikien kanssa tuossa pari päivää sitten tunturin huipulla juoksentelemassa. Oli utuista ja tuulista. Minä yritin napsia nopeista koiristani kuvia niin, että sormet kohmettuivat. Pakkasta vain noin kuusi astetta, mutta tuuli tuplasi sen.

Varvukolle tuuli ja lumi oli tehnyt näin:

Että semmoista. Ihanan puhdasta, kun hiekan tulo loppui. Tilalle tuli märkiä ja lumisia tassuja, mutta se on minun mieleeni parempi. Itse kaivoin eilen käyttöön huopikkaat ja untuvatakin. Talvi, jipii!

Aapon mittaus.

2008-10-29T08:34:00.002+02:00

Löysin koirakerhomme sivulta valokuvan pentukurssin antimista. Tässä siis Aapon kanssa harjoittelemassa syksyllä. :)

Sain tänä aamuna kuvia lisää myös mölli-kilpailuista. Vaikka Aapo oli turistina matkassa mukana, mitattiin myös hänet. Aapo on maxi-luokkalainen. (tämä oli hassuin kuva, Aapolla suu auki!)

Lumi on yhä maassa. Valoisaa. Ihanaa. Tänään poikien kanssa leikkimään ja juoksemaan.

Turon agilitytuloksia.

2008-10-28T21:12:00.006+02:00

Turo aloitti lauantaina agility-kilpailu-uransa Ivalon mölli-kilpailuissa maxi-luokassa. Osallistuimme sekä "kokonaiseen" agi-rataan, että hyppyrataan. Aapo oli mukana turistina.

Agi-rata alkoi pienillä keskittymisvaikeuksilla. Suoritimme radan neljällä virheellä. Erityisen iloinen olin siitä, että ympärillä olleet ihmiset ja koirat eivät häirinneet Turon suoritusta. Hänellä ei ollut kiinnostusta niitä kohtaan. Ensimmäisen radan jälkeen totesin, että Turo alkoi vasta radan suoritettua syttyä tekemiseen. Kuulin jälkeenpäin, että sivummalla olisi ollut pari hyppyä ja puomi "sytytystä" varten, mutta kun en niistä tiennyt, niin ei voitu niitä hyväksemme käyttää. Ensimmäiseksi kokonaiseksi radaksi kuitenkin ihan hyvä suoritus. Seuraavissa kisoissa sitten sytyttelyä ennen rataa.

Hyppyrata puolestaan alkoi erinomaisesti! Oltiin menossa puolivälissä ilman yhtään virhettä kepeillä, kun yhtäkkiä kuuluttaja puhui, että "jaa, mitäs nyt tapahtuu, Turon kaveri tulee radalle". Niin kävi. Aapo juoksi kehään kesken meidän suorituksen!! Aapo oli sivummalla kevythäkissä odottelemassa. Ajattelin hänen tulleen häkin läpi sen rikkoen, mutta kun Aapo oli poistettu kehästä ja Turon kanssa tehty rata loppuun, niin huomasin, ettei häkki ollutkaan rikki. Aapo oli vain AVANNUT vetoketjun! Ihan käsittämätön poika! Turon pasmat meni sen verran sekaisin, että kepit oli tämän pienen karvaisen välikohtauksen jälkeen hieman haahuilua, mutta loppuun tehtiin ja hienosti. Voin sanoa, että ilman Aapon väliintuloa, olisimme olleet ykkösiä. Väliintulon ja siitä aiheutuneiden keppivirheiden johdosta olimme lopputuloksissa kolmansia. Mutta siis palkintosija!! Jee!! Koiria oli kisassa yhteensä seitsemän, joista kaksi jo "oikeasti" kilpailevia. Pärjäsimme siis oikein hyvin! Turo sai ensimmäisen ruusukkeensa (hän kun ei ole näyttelytähti) ja kaiverretun hopealusikan. Kyllä mamma oli pojasta ylpeä! Ensi kesänä viimeistään on kyllä startattava ihan oikeissa kilpailuissa. :D

Tässä muutama kuva Turon agilitykilpailusta (kuvat ottanut Näätäsen Vesa):

Sitten meillä on ollut pieni jalkapuoli. Nimittäin Aapo. Hän alkoi tuossa yhtenä iltana linkuttaa ja kovasti ihmettelin. Seuraavana päivänä huomasin, että hänen molempien etutassujen polkuanturoissa oli noin sentin halkaisijaltaan kokoiset palkeenkielet. Varmasti linkuttaisin itsekin, jos olisi omissa jalkapohjissa! Ei siis muuta kuin rasvaa ja rasvaa ja rasvaa. Hänellä on niin kuivat jalkapohjat, että ovat siksi ilmeisesti auenneet. Reppana. Nyt jalat on jo paremmat eikä poika enää nilkuta, mutta yhä rasvataan ja parannellaan.

Ja niin. Ilmoitin Aapon Voittajaan. Eli joulukuussa lähdetään sitten katsomaan näyttelymeininkiä vähän suurempaan malliin! :)

Niin ja pitihän sekin vielä kertoa, että pojilla on uudet sadetakit. Hurtan. Ne ovat oikein hyvät! Nyt on mukava lenkkeillä kaatosateessakin. Meillä tosin on eilen illalla tullut lumi maahan. Lisäksi kun on luvattu pakkasia, niin tämä on ehkä pysyvää! Iso jee! Otan pian lisää kuvia ja laitan tänne. Kaikkea ihanaa, kamraatit!

Enkelikoiria.

2008-10-28T15:23:00.008+02:00

Enkelikoirat Norris & Negro (27.10.2008).

Palaan iloisempiin asioihin huomenna. Nyt on surumieli. Negro oli ensimmäinen "oma" koirani.

Viikonlopun vilinää.

2008-10-20T16:52:00.002+03:00

Meillä oli reipas viikonloppu. Lauantaina käytiin Ivalossa kaupoissa ja kirpputorilla sekä lisäksi agi-kentällä. Olipa mukavat treenit!

Aloitin Turon kanssa. Poika oli sitä mieltä, että rengas oli liian matala, joten hän hyppäsi renkaan yli. Hillitön loikka! Kepit olivat ottaneet vauhtia, nyt Turo ihan selkeästi jo "haki" oikeaa aukkoa ja vauhtia. Tämän lisäksi poika oli motivoitunut ja keskittynyt. Kentällä oli valmiina mm-rata ja kokeiltiin sitten sen kiemuroita. Treeni Turon kanssa meni oivallisesti.

Aapon kanssa harjoiteltiin vähän ohjaamisia ja sitten ihan kaikenlaista. Aapo hyppäsi korkeasta renkaasta! Eli enää ei matalaa rengasta oteta kummankaan kanssa. Aapo on etevä. :)

La-su-välisenä yönä oli satanut lunta. Oli ihana herätä, kun maa oli valkoinen ja lunta satoi. Oli kovin ihanan valoisaa. Lähdimme Laanilaan ja hipsimme siitä eteenpäin. Keli oli semmoinen, ettei ihmiset olleen viitsineet lähteä kovin pitkille lenkeille, joten sai rauhassa kulkea. Pojat vapaana. Enkä ole vielä ikinä nähnyt yhdenkään koiran jaloissa niin suuria lumipalloja kuin mitä Aapon kaikki neljä jalkaa oli täynnä! Riepu. Tykkäsivät lumesta kovin. Kuonoa kiehnättiin lumessa, kieriskeltiin, sukelleltiin - ja kerättiin niitä paakkuja. :)

Kotona mamma ryhtyi toimeen. Eli ompeli pojille vihdoin heijastinliivit iltalenkeillä käytettäväksi. Niistä tuli oikein hyvät! Alla kuva. :)

Nyt tämä mamma hipsii työmaalta kotiin. Palaa asiaan ehkä huomenna. Jos silloinkaan. ;)

Ihkut pojat.

2008-10-17T18:30:00.009+03:00

Onpa mennyt aika nopeasti. Uusi työ, uudet kuviot. :) Heh. Ei sentäs liiaksi.

Olin tuossa yhtenä päivänä keittiössä kamera kädessä ja Turo tuli tutkimaan, että mitä sillä mammalla oikein on. Tästä ensimmäisestä kuvasta tuli hassu, koska pikkumies hipsi taustalle. Toinen kuva on vielä hassumpi, koska pikkumies on siinä vielä enempi kytiksellä. :) Minua nämä naurattivat. Ihanat pojat.

Eilen illalla pikkumies sitten tuli varsin tyytyväisenä mamman viereen mussuttamaan luuta. Aapolla on hauska tapa syödä luuta, välillä pää ei liiku mihinkään suuntaan, leuat vaan jauhaa luuta tyytyväisenä. Otin hänestä pari kuvaa. Pieni hömelö.

Ensi viikolla koirakerhomme järjestää mölli-agi- & mölli-toko-kilpailut. Aiomme poikien kanssa näillä näkymin osallistua. Ainakin agiin, Aapon kanssa ehkä myös tokoon. Saapi nähdä, kuinka meidän käy. Hauskaa varmasti tulee. :)

Ollaan tällä viikolla poikien kanssa lenkkeilty innolla ennen töihin tuloa. Parina päivänä heitetty reipas sauvakävelylenkki juoksuvyön kera (mikä loistava keksintö!) ja kolmena muuna päivänä vähän rauhallisempi tempoinen lenkki. Kyllä on ollut virkeä olo koko päivän ihan eri tavalla, kun on aloittanut päivän ulkoilemalla.

Mitähän muuta. Ei kai ihmeempiä. Tänään on satanut lunta, joskin maa on ollut niin kostea, ettei se sinne ole jäänyt. Talven tuloa odotellaan... Tämä mamma hipsii nyt työmaalta kotio viikonlopun viettoon. Jeejee. Luvassa ainakin siivousta, neulomista ja ulkoilua. Ehkä käymme myös sauvakävelemässä. Syksyä, kamraatit!

Talven tuloa.

2008-09-27T17:25:00.002+03:00

Tänään on juostu! Tai siis pojat ovat juosseet. Myös talvi on aloittanut tulonsa.

Torstaina kouluttauduin ja työyhteisöidyin. Eli ensin koulutusta klo 9.30-17 ja sitten työporukan kanssa erämaajärvelle saunomaan, paljuun ja syömään. Kotona olin puolen yön aikaan. Eilen puolestaan oli auton huolto Rovaniemellä. Lähdin kotoa klo 7 ja olin illalla takaisin klo 21.30. Onneksi pojilla oli molempina päivinä pissittäjä kertaalleen päivän aikana. Pitkät päivät silti! Hienosti olivat olleet. Ei tuhoja eikä mitään. Mamma voi olla ylpeä. Mutta kyllä olivat pienet karvanaamat iloisia mamman kotiin tullessa...

Eilen aamulla lähtiessä katsoin keittiön ikkunasta ulos ja maa oli valkoinen! Tie oli loskainen ja liukas Sodankylään asti. Eli ajoin semmoista 60-70 km/h. Ja vähän myöhästyin auton huollosta. En onneksi paljoa. Kyllä sai ajaa kieli keskellä suuta! Oli oikein mukava päivä Rovaniemellä. Koululla kävin opinnäytetyö-palaveeraamassa ja kirpputorilla ja lankakaupassa. Ja mikä parasta - brunssilla kavereiden kanssa! Oli tuoretta hedelmäsalaattia, croissantteja, pullaa, kahvia ja kaikkein hedelmälihaisinta mehua! Ihanaa. Huippua. Jee. Aapolle ostin uuden hihnan katkenneen tilalle ja molemmille herkut tuliaisiksi.

Tänään sitten tosiaan poikien kanssa metsään ja pojat irti. Ja voi sitä energian määrää! Lisäksi pojat nauttivat lumesta. Pyllyt pystyssä kiehnättiin nenää pienimmissäkin lumikasoissa. Ihanat pojat.

Korvatippoja ja kakkakasoja.

2008-09-24T11:22:00.002+03:00

Korvatippojen laitto sujuu jo hienosti. Taisi syntyä ongelmat ihan vaan siitä, kun Turo-reppanalla oli se korva niin kipeä. Ja nyt kun ei enää korvaan satu, niin korvatipatkin on ihan miellyttäviä. Jes. Ei tarvitse pitää pojasta edes kiinni, kun tippoja laittaa. Hän on niin hienosti. Ihana nuori mies.

Perjantaina on edessä päivä Rovaniemellä, kun autolla on huolto. Olen tässä tuuminut, että mitä tehdä poikien kanssa. Ottaako mukaan vai jättääkö kotiin. Päivä tulee olemaan aikas pitkä... Ehkä kuitenkin jätän kotiin ja pyydän jotakuta käymään päivällä laskemassa pojat takapihalle aitaukseen hieman riekkumaan. :)

Eilen töistä kotiin tultuani oli olohuoneen lattialla kakka. Se tosin oli jo ennalta arvattavissa, koska Aapoa ei aamulla lainkaan kakattanut ja sitten kun hätä tulee, niin kakkaa hän ei osaa pinnistää. Niinpä hän oli toimeliaana nuorena miehenä hypännyt koiraportin yli, käynyt olohuoneen nurkassa kakalla ja hypännyt portin yli takaisin eteiseen Turon kaveriksi. Nokkela poika. Yleensä aamukakka tulee nopeasti, mutta nyt ei 20min. riittänyt eilen eikä myöskään tänään. Eli todennäköisesti myös tänään on kakat odottamassa kotona. Mammaa kun kuitenkin työt kutsuu, niin tietyn aikapisteen jälkeen ei pysty enää töihin lähtöä siirtämään, kun sitten on jo myöhässä...

Ihana syksy!

2008-09-20T19:39:00.005+03:00

Onpa mennyt pitkä aika viime kirjoituksesta! Ohhoh. No mutta, nyt sitten meidän kuulumisia. Alkuun muutama syyskuva. :)

Käytiin tuossa poikien kanssa toissapäivänä pitkästä aikaa metsässä ihan vaan juoksemassa. Pojat olivat innoissaan. Yhtäkkiä kesken leikin kuului vingahdus ja näkyi valkoinen karvatuppo kiinni pystyssä törröttäneen kepin nokassa. Aapo jatkoi leikkiä eikä rinnassa onneksi näkynyt kuin pieni nirhauma, kun karvat olivat repäytyneet irti.

Koko Saariselkä on ollut niin täynnä turisteja viimeiset kaksi viikkoa, ettei ole voinut kuvitellakaan lähtevänsä poikien kanssa metsään. Mihin tahansa aikaan päivästä sitä onkaan kulkenut, niin aina on tullut jotakin mummua vastaan. Yhtenä aamuna jo puoli seitsemältä töihin mennessäni joku mamma tuli kävelysauvojen kanssa vastaan! Voi hyvänen aika. He nyt kuiten ovat lomalla.

Tänään aamulla soitin eläinlääkärille ja tilasin reseptin apteekkiin. Turolla on korvatulehdus. Olen hänelle jo parina viime päivänä Epi-Oticia antanut, mutta nyt sitten tarvittiin ihan oikeat tipat. Se vasta onkin taiteenlaji saada ne tipat pojalle annettua! Kieppuu ja pyörii kuin väkkärä kaikilla voimillaan. Huh! Ainakin itselle tulee siinä puuhassa lämmin.

Ivalossa käytiin samalla koirakerhon kentällä treenaamassa. Ensin Turon kanssa vähän tokoilua ja sitten agia. Hienosti meni monimutkaiset hyppykuviot! Jes. Muutoin voisin sanoa keskittymisen kanssa olleen hieman ongelmia... Turon kanssa treenatessa Aapo odotti kentän laidalla kiinni. Tai no, kiinni siihen saakka, kunnes poika repäisi nahkahihnan katki! Ja sitten iloisesti häntää heiluttaen juoksi mamman ja Turon luo.

Aapon kanssa treenattiin samoja juttuja. Ensin vähän tokoa ja sitten agia. Matalia hyppyjä. Putkea. A-estettä. Aapolle oli kovin vaikeaa tehdä ja keskittyä, kun Turo oli puolestaan kentän laidalla odottamassa. Nuori herra oli koko ajan kovasti kiinnostunut siitä, mitä Turo tekee. Ja välillä piti myös ihan kiusalla juosta Turon luo ja hakea leikkiin, kun toinen reppana oli kiinni hihnassaan. Aapo-ilkimys.

Ei me kovin kauaa keretty olemaan, kun piti tämän mamman ehtiä töihin. Mutta hyvä fiilis kuitenkin jäi. Täytyy mennä taas pian uudestaan. Ensi viikolla hilpon Rovaniemellekin käymään, kun autolla on ensimmäinen vuosihuolto. Jännittävää. :)

Enää ensi viikko töitä vastaanotossa ja sen jälkeen aloitan myyntisihteerinä. Päivätyö. Mukavaa. :) Ihanaa syksyä kamraateille!

Ja btw, olen aloittanut uuden blogin omista tehdyistä asioista. Eli lähinnä käsitöitä ja sen semmoisia. Jos joku tämän blogin lukija on halukas siellä käymään, niin se on: http://ingustin.blogspot.com

Ruoka"elämyksiä".

2008-09-03T18:25:00.002+03:00

Mie saankin töllön jo huomenna! Hehheh. Saa nähdä, osaanko asentaa sen. :)

Päätin tänä iltana syödä töissä, kun en oikein ehtinyt kotona ennen töihin lähtöä. Oli virhe. Sain syödäkseni halkaistun paistetun tomaatin, kaksi tankoa vihreää parsaa, pienen kasan palaneelta rasvalta maistuneita vihanneksia sekä keitettyjä perunoita ilman mitään kastiketta. Ei mielestäni neljän ja puolen euron arvoinen ateria. Jäin kaipaamaan edes jotain oikeasti ravitsevaa. Ateriani pelastus oli tuore salaatti ja palanen sitruuna-juustokakkua, jotka onnistuin nappaamaan "normaalin" henksuruoan eli liharuoan syöjien osastolta...

Vielä kaksi päivää töitä ja sitten lauantaina vapaa. Sitten kaksi päivää töitä ja kolme vapaata. Ajattelin lähteä Sodankylässä käymään. Suuntana ainakin Lidl ja hillittömät ruokaostokset. Ruoka kun on nykyään niin tyyristä, niin ajattelin käydä tutustumassa Lidl:n valikoimiin. Siitäkin huolimatta, että olen aina jollakin tapaa väheksynyt ja arvostellut kyseistä liikettä... ;)

Syksyä.

2008-09-02T16:24:00.003+03:00

Eilen illalla töistä lähtiessä sain rapata auton ikkunat. Oli pakkasta. Näin nopeasti syksy etenee... Voisihan sitä töihin kävellenkin tulla, kun matkaa on vaan reilu kilometri, mutta laiska kun on, niin järjestää autolleen käyttöä. :)

Mun televisioton aikakausi päättyy kolmen viikon päästä! Työkaverilla on ylimääräinen töllö ja boksi, jotka mie ostan häneltä. Kolme viikkoa täytyy vaan nyt odotella, kun työkaverin miekkonen oli luvannut hänen puolestaan töllön eräälle meitin toiselle työntekijälle käyttöön... Mutta eiköhän tässä malta nämä kolme viikkoa odotella, kun on jo viime joulukuusta asti kuitenkin kokonaan ilman televisiota elänyt. ;)

Nythän on sitten yhtä perehdytystä tämä ihmisen elämä. Ensin koko syyskuun on työvuoroissa kaverina joku perehdytettävä. On uusia respan työntekijöitä, on ravintolan henkilökuntaa perehdytettävänä respan ohjelmiin, yms. Kun nämä tästä on ohi, niin sitten alkaa minun oma perehdytys myyntipalvelun puolella. Minusta tulee myyntisihteeri. Että kaikenlaista. Eiköhän tämä loppuvuosi näiden merkeissä mene ihan reippaasti loppuun...

Lunta!!

2008-09-01T23:08:00.002+03:00

Tänään sitä tuli! Lunta. Hyi, kauhistus. Tässä pari kuvatusta, joskin näissä enempi räntäasteisena.

Töissä on pitänyt vähän kiirusta. Mutta tänään sain kuin sainkin lähtemään opinnäytetyöni ensimmäisen version Rovaniemelle lukuun! Jännittää kyllä, millaisin kommentein se tulee sieltä takaisin...

Ja juu. Ajatus neuleblogista muhii yhä mielessä. Jospa ensin löytäisin jostain aikaa saada puikot käsiin...

Ja niin! Aaposta on tullut teini. Vetää mahdottomasti. Haukkuu kaikelle ja kaikille. Touhottaa ylenpalttisesti. Teini-Aapo on jopa hieman ärsyttävä. Toivottavasti tuo murkkuikä menisi äkkiä ohi... ;)

Hurahdus!

2008-08-31T11:44:00.002+03:00

Mie olen tänään hurahtanut. Blogeihin. Neuleblogeihin. Käsityöblogeihin. Ja saanut valtavasti uusia ideoita. Ehkäpä minunkin pitäisi aloittaa moinen. Käsin-tehtyjen-asioiden-blogi. Juu. =)

Räntää!!

2008-08-30T20:29:00.002+03:00

Kyllä vain. Juuri hetki sitten todistin ikkunan läpi räntäsadetta. Syksy tulee kyllä tosi kovaa vauhtia... Ilmat on varsin raikkaat. Pitäisiköhän sitä ruveta jo suksia voitelemaan... ;)

Sinkkuelämää oli loistava! Yksi ainokainen miehen reppana oli tyttöystävänsä pakotuksesta eksynyt elokuvasaliin. Muutoin oli hyvin naisvaltainen yleisö. Ja huippu leffa. Mie tykkäsin. Jee.

Manailin vähän flunssaa vapaapäiville, mutta onnekseni pelko oli turhaa enkä saanut tautia. Hiphei! Poikien kanssa käytiin ensimmäisinä kolmena vapaapäivänäni joka päivä metsässä 2-2,5 tuntia mustikassa. Yhtenä päivänä löysin vahingossa vähän hillaakin! Katsoin kauempaa, että nyt näkyy suopursuja ja niinpä hipsin lähemmäs. Ja sain kerättyä puoli purkillista hillaa. Ja Turo-riepu tippui suohon. Turolla ja Aapolla oli rallit käynnissä ja ilmeisesti pehmeä mätäs aiheutti vajaamittaisen hypyn ja niinpä Turo oli suossa. Reppanalla jäi etutassut onneksi mättään reunalle, josta hän sai itsensä punnerrettua ylös. Oli aika hurjan näköistä... Onneksi ei käynyt pahemmin. :) Ja ralli jatkui... Ylipäänsä voin sanoa, että pojat olivat melko kiitettävän väsyneitä lenkkien jälkeen. Ja nyt on pakkasessa sitten myös mustikkaa. Nam. Ja eka mustikkapiirakkakin on tehty ja syöty. Nam.

Eilen vietettiin työkavereiden kanssa toveri Kasvin läksiäisiä. Kasvi on ollut meidän myyntipalvelussa töissä ja ollut hyvä Saariselän kaveri. Nyt hän sitten sai töitä Oulusta ja muuttaa viikon päästä. Näin siinä sitten käy. Ilta oli mukava. Käytiin ensin saunomassa yhdessä meidän huoneistoista ja sen jälkeen syömässä oikein pitkän kaavan mukaan. Ja kuunneltiin, kun Jorma Kääriäinen rokkasi. Yeah!

Tänään innostuin leipomaan taas piirakkaa. Raparperi-omenapiirakkaa. Nam. Se tuli juuri uunista ulos töihin lähtiessäni, mutta nappasin pienen palan töihin mukaan, jotta sain oikein lämmintä piirakkaa maistella. Oli hyvää.

Koska on tullut niin syksyistä, niin alkaa tehdä mieli polttaa kynttilöitä ja kaivaa langat ja neulepuikot esiin. Pimeissä syysilloissa on sitä jotakin. :)

Kaverini Pause oli tänään ollut Idolsin koeammunnoissa. Ja päässyt huomiselle eteenpäin. Jos menee vielä huomennakin jatkoon, niin sitähän pitää vallan suunnitella jo telkkarin hankintaa, jotta voi seurata hänen Idols-uraansa. ;)

Ja niin! Opinnäytetyöni on edistynyt! Se lähtee ihan pian lukuun Rovaniemelle. Jee. Kiva kuulla kommenttia, että olenko lainkaan oikeilla jäljillä kirjoitusteni suhteen. =)

Palaan asiaan...

Flunssaa. :(

2008-08-25T07:31:00.002+03:00

Sen jälkeen, kun suurin osa henkilökuntaa palasi kesän vietosta jälleen tunturiin, suurin osa myös sairastui. Pöpöt kun menee sekaisin, niin se siitä sitten koittaa. Mie olenkin koko viikon tyytyväisenä hykerrellyt, kun ei ole näkynyt merkkejäkään flunssasta itselläni, mutta johan se nyt sitten tuntuu paukahtavan päälle juuri vapaapäiville lähtiessä. Neljä päivää vapaata edessä, oletettavasti flunssan täyteisiä. Jes.

Kotona oven kahvan kääntäminen toimi hyvin. Aapokin on kiltisti ollut töistä tullessa eteisalueella eikä koiraportin toisella puolella, niin kuin hieman etukäteen tuumin tapahtuvan. Eilen syötiin matolääkkeet ja nyt on meidän mammalla hetken mielenrauha. Kolmen viikon päästä vielä yksi matokuuri Axilurilla, niin jo on kumma, jos vielä sen jälkeen on epäilyksiä niljakkeista!

Nyt jos keli pysyy tämän päivän poutaisena ja mie terveenä, niin lähdemme poikien kanssa iltapäivällä töistä päästyäni mustikkaan. Illalla puolestaan pyörii Ivalon elokuvateatteri Aslakissa Sinkkuelämää. Sinne siis! Muistan, kun ekan kerran kävin Aslakissa (ei sillä, ettäkö olisin siellä kaiken kaikkiaankaan montaa kertaa käynyt) talvella ja mielestäni oli hassua, kun ihmiset tuli elokuviin moottorikelkoilla. Niitä oli parkissa elokuvateatterin ulkopuolella. Omat kaupunkilaiset mielikuvani elokuviin menemisestä kun olivat jotain ihan muuta. :)

Kuuluu.

2008-08-23T15:59:00.004+03:00

Pyörähtikin sitten hieman pidempi tovi tuosta edellisestä kirjoituksesta... No, onpa nyt sitten ainakin enempi mitä päivittää. :)

Hometta ei todettu. Kunnan ihmiset kävi kahtena päivänä katsomassa tilannetta. Ekana päivänä todettiin tuntuvan kostealta ja toisena päivänä mitattiin ko. vaatehuoneesta aivan normaalit lukemat, vaikka silmin nähtävää hometta olikin laukku ja eräs tyyny täynnä. Sen sijaan vessassa mittasivat normaalia korkeammat lukemat ja se jäi "tarkkailuun". Eli se siitä. Asia käsitelty.

Pojat hieman ovat reagoineet lenkillä kaikennäköisiin toisiin koiriin sen hyökkäysyrityksen jälkeen. Sen vuoksi käytiinkin hieman "siedätystreeneissä" Ivalossa, mutta hassu juttu sinänsä, että siellä mitään merkkejä moisesta reagoinnista ei näkynyt. Turon stressi näkyy siten, että hän rupeaa kaapimaan maata takatassuillaan ja pörisemään. Aapo puolestaan haukkuu. Mutta mitään merkkejä moisesta ei treeneissä ollut. Ehkä koirat oli liian tuttuja tai sitten pojat tiedostivat, että nyt ollaan treeneissä. Lenkillä tilanne puolestaan on ihan samanlainen kuin silloin ko. yllätyshyökkäyksen kohdatessa. Eli katsellaan tilannetta ja yritetään päästä tapauksen yli...

Viikko sitten oli kylä täynnä mopoja, kun reilut 2000 motoristia kokoontui Saariselälle. Ja töitä riitti. Ja vilskettä. Viikonloppu sujui kuitenkin loppujen lopuksi tosi hyvin ja pojatkin kotona pärjäsivät hienosti pitkät päivät. Ja minä olin sunnuntaina tyytyväinen, että tapahtuma oli ohi. Olen ennemmin sellainen arki-ihminen. Nautin arjesta. Juhlat ja tapahtumat ei vaan oikein ole mun juttu.

Nyt sitten tällä viikolla Aapo sairastui. Hänellä oli ensin maha löysällä muutaman päivän ja sitten yönä eräänä alkoi oksentelu. Noin puolen tunnin sisällä hän oksensi 12 kertaa. Ja ihan semmoista oksun ja pas**n sekoitusta. Eli tuli oikein voimalla. Siitä pari tuntia, niin pyllystä lensi vettä. Seuraavana päivänä käytiin varuiksi eläinlääkärissä, ettei vaan ole mikään suolitukos. Aapo sai antibioottipiikin suolipöpön tappoon ja oksun estolääkettä, jotta sai kroppa levätä. Lisäksi litkittäväksi semmoista kuivumisen estolitkua. Ja nyt on jo Aapo parempi. Rupesin taas epäilemään niitä matoja, joihin kuukausi sitten syötiin matokuuri, koska kakkaa tuijotettuani olin näkevinäni siellä jotain pientä toukkaa tms. Niinpä nyt mahan tultua kuntoon syödään Drontal-kuuri ja sitten vielä muutaman viikon päästä Axilur-kuuri. Kyllä sitten pitäisi olla madot hävitetty. Mie soitin myös Rovaniemelle eläinlääkärille, koska en oikein täysin luota näihin meidän paikallisiin, ja sieltä sanottiin, että jos kuukausi sitten on matoja ollut, niin ei ole lainkaan poissuljettua, että ne eivät olisi kaikki silloin kuolleet. Että hyvä antaa nyt vielä tehokuurit. Ja niin nyt sitten teen. Yök. On se pelkkä ajatus madoista kyllä totaalisen vastenmielinen.

Tänä viikonloppuna meillä Saariselällä kokoontuvat jenkkiautot ja moisten harrastajat. Mie en kyllä käsitä, että mikä niissä viehättää... En vaan ymmärrä. Mun mielestä niissä ei ole mitään kaunista. Eilen sitten kotiin tultuani kummastelin, kun makuuhuoneesta sarasti valoa. Ja valot oli poissa ja ovi kiinni töihin lähtiessäni. Valo sarastikin eteisestä, jossa pojat viettävät päivänsä mamman ollessa töissä. Aapo oli ollut sitä mieltä, että makkarissa olisi mukavampi, ja avannut oven hänelle ja isoveikalle. Omatoiminen nuori mies. Ei siinä muuten mitään, mutta kun tykkäävät makkarin ikkunassa vahtia kaikkea ulkona tapahtuvaa ja haukkua kaikille ja kaikelle. Niinpä tänään ennen töihin lähtöä käänsin makuuhuoneen ovenkahvan ylösalaisin. Nyt ei pitäisi pikku-marakatinkaan saada sitä auki. Senpä vuoksi pikku-marakatti todennäköisesti on loikkinut olohuoneen puolelle koiraportin yli päivän aikana. Saa nähdä, mistä tulee illalla kotiin mennessä vastaan. Turo-reppana ei vielä koskaan ole hoksannut tehdä moisia. Jos Aapo odottaa kotiin tultuani koiraportin väärällä puolella, niin Turo puolestaan odottaa kiltisti eteisessä, mihin olen heidät jättänytkin.

Ja sitten. Niin. Joutunemme jättämään tämän vuoden schape-leirin sittenkin väliin. Vaikka koko kesä on sitä odotettu. Harmi on suuri, mutta saa nyt nähdä...

Eipä meille kait muuta. Ilma on syksyinen. Ja illat jo pimeät. Yök. Lisäksi toveri Kasvi muuttaa kahden viikon päästä Ouluun, jonka jälkeen pysyvin ihminen Saariselän kaverikunnassa poistuu. Kunpa miekin löytäisin jo pian itselleni töitä Rovaniemeltä... Sitä odotellessa. Ciao!

Hometta(ko)?

2008-08-12T10:49:00.003+03:00

Tänään tulee kunnan kiinteistöihmisiä tutkimaan mun vaatehuonetta. On meinaan epäilys, että siellä pesii jokin home.

Vaatehuoneessani on jo jonkin aikaa haiskahtanut ummehtuneelle ja kostealle. Ikään kuin kellarille. Eli homeelle. Lisäksi kun olen lattialla mm. säilyttänyt matkalaukkua yms. kangaspintaista, niin pinnoissa on ollut silmin havaittavissa valkoista höttöä. Eli hometta. Uskoakseni.

Miellyttävää asiassa on, että laitoin tänä aamuna kunnalle asiasta sähköpostia ja he tulevat jo tänään iltapäivällä katsomaan. Asia on siis otettu tosissaan. Toivottavasti. Jännityksellä odotan, mitä siitä sanotaan. Huomenna voinkin sitten päivittää tarkastuksen tulosta...

Läheltä piti!

2008-08-12T10:08:00.003+03:00

Eilen vapaana kylällä juossut huskyn ja rottweilerin risteytys yritti hyökätä poikien kimppuun kahdesti. Ensin päiväkodin edessä ja toistamiseen jonkin ajan päästä eräällä kadulla. Koira ilmestyi kuin tyhjästä ollessamme päiväkodin edessä ja rupesi samantien hyökkäilemään kohti. Sain poikia vedettyä sivuun ja yritin ottaa etäisyyttä ja huutaa koiralle ja jalalla saada sitä kauemmas. Ei oikein onnistunut. Onneksi olin liikkeellä naapurini kanssa, joka huomasi tilanteen ja tuli hätistelemään koiraa pois. Ja se lähti. Onneksi. Ja meikäläisen sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Ja pojat ärisivät toisilleen, kun eivät oikein edes vielä hoksanneet, mikä tilanne oli ja tajunneet sen olevan ohi.

Sitten jatkettiin matkaa ja oltiin suuntaamassa toisaalle, kun koira tuli uudestaan. Yhä vapaana. Ja suoraan taas yritti kimppuun. Hampaat oli jo ihan lähellä Aapoa! Luojan kiitos naapuri oli yhä mukana ja sai taas koiran jollain ilveellä häädettyä pois samalla, kun minä poikien kanssa otin etäisyyttä toiseen suuntaan.

Enää kolmatta kertaa ei välikohtausta tullut. Pojat säikähtivät, samoin minä. Ja pahasti. Yritin tavoittaa koiran omistajaa, mutta ei ollut töissään eikä ollut kuulemma vastannut puhelimeensa, kun eräs työkaveri oli yrittänyt häntä tavoitella (itse kun en häntä sen tarkemmin tunne tai numeroa tiedä). Kuulemani mukaan ko. koira ei ollut läheskään ensimmäistä kertaa karkuteillä. Tapana on, että se vapaana tunturista saattaa lähteä omille teilleen ja tulla takaisin seuraavana päivänä. Pitäisiköhän omistajan tiedostaa vaaratilanne ja alkaa pitämään kiinni. Jos naapurini ei olisi ollut lenkillä mukana, niin en olisi millään pystynyt estämään hyökkäystä. Toivon totta totisesti, ettei siihen koiraan tarvitse enää törmätä - varsinkaan vapaana juoksemassa! Hyi saamari, mikä rakki.

Jytinöitä ja enkelikoiria.

2008-08-11T10:37:00.006+03:00

Minä olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että mulle sopii lomailu. Töihin paluu oli taas tuskallinen, vaikka vapaapäiviä olikin vain muutama hassu. Tässä nyt muutama kuva mökkireissulta, lisää on nettisivuilla.

1) Aapo-mökkeilijä. Taustalla saunamökki.
2) Turo ja Aapo veneilemään lähdössä.
3) Inka ja äiskä putsaa vadelmia.

Tällä viikolla töissä jytisee, kun kylälle saapuu suuri määrä mopoja. Eli siis noin kahta tuhatta motoristia odotetaan saapuvaksi viikonlopun tapahtumaan... Perjantaina luvassa työntekoa 13h verran. Tietääpä sitten tehneensä. Samalla saapuu tässä tämän viikon mittaa iso kasa lisää työntekijöitä. Jokseenkin mulla kyllä on aina tässä vaiheessa kesää semmoinen olo, että voisivat kaikki pysyä poissa. Että kaikki on ihan hyvin tällaisenaan. Mutta sesonkipaikka mikä sesonkipaikka. Ihmisiä tulee, vaikkei aina haluaisikaan. Ja kyllähän siihen sitten äkkiä tottuu taas...

Ai niin! Sähköpostitse oli tullut suruviesti, kun meidän toukokuussa tapaama leikkikaveri Otto (Boisterous Kind of Magic) oli kesälomallaan päässyt enkelikoiraksi. Otto-riepu oli mökillä ollessaan juossut sen juuri ainoan hiljaista tietä ajavan auton alle.
:( Hännänheilutuksia enkeli-Otolle.

Mökkihöperöt.

2008-08-10T18:33:00.003+03:00

Mökillä oli ihanaa. Ja jo sitä olikin kauan odottanut sinne pääsevänsä! :) Menomatka meni mukavasti ja perillä oltiin jo keskiviikkona aamupäivällä hyvissä ajoin. Melkein heti lähdettiin sienimetsään. Ja kanttarelleja löytyi.

Torstaina puolestaan mentiin veneellä äitin ja Jussin tuttujen luo toiseen saareen, jossa poimittiin vadelmia ainakin pari tuntia. Ja voi, mikä saalis! Ihania. Nam. Yritin saada poikia houkuteltua järveen, mutta ne ei oikein lämmenneet mamman ideoille. Kova oli halu, mutta uskallus ei ihan riittänyt. Turo kyllä kahlasi hyvin mahaa myöten, Aapo lähinnä tyytyi loikkimaan kiveltä toiselle, että mikä sattuisi olemaan kaikista lähinnä mamma sijaitseva kivi. Kertaalleen sitten avitin poikia järveen tulossa niin, että molemmat todistetusti uivat. Ja virkistäytyivät. Ja sitten taas juostiin!

Perjantain satoi vettä. Koko päivän. Aamusta iltaan. Mutta se ei kyllä minua kovasti harmittanut, koska sain kuin sainkin sitten sitä opinnäytetyötä kirjoitettua. Nuo edelliset päivät meni vähän niin ja näin... ;) Mutta siis, opinnäytetyö edistyi 8 sivun verran! Ja olin tyytyväinen itseeni. Siinä se päivä sitten kuluikin sisätiloissa...

Yhteenvedon aika / Inka: sienestystä, vadelmien keruuta, saunomista, uimista, grillausta, korttipelejä, yatzia, opinnäytetyötä, sikeitä unia...
Yhteenveto / pojat: juoksemista, poukkoilua, pinkomista, leikkimistä, takaa-ajoa, köllöttelyä, herkuttelua, sikeitä unia...

Nyt on pakkanen täynnä kanttarelleja ja vadelmia. Oli mitä mukavin reissu! Viime yönä oltiin kotona vähän ennen puoltayötä. Tähän mennessä löytynyt kaksi punkkia - molemmat Aapon niskasta. Luojalle kiitos punkkipihdeistä! Napsin pari kuvaakin, jotka yritän muistaa huomenna laittaa koneelle. Enemmänkin olisi voinut niitä tietty räpsiä... Noh, ensi kertaan sitten.

Ai niin! Käytiin tänään poikien kanssa metsässä lenkillä. Tarkoitus oli saada energiaa purettua, kun tuo eilinen tosiaan meni autossa istuessa... Mentiin ihan metsäpolkuja, joilla ei ole opasteita, jotta pojat saivat juosta vapaana ilman pelkoa turisteista. Mutta sitten olikin poroja! Ja Aapo huomasi ne ennen minua. Ja lähti perään paimentamaan. Ehdin jo tuumia ummet ja lammet ja huudella poikaa, kunnes Aapo sitten täyttä höyryä juoksi kohti. Olinpa tyytyväinen! Jes! Aapo ansaitsi namit. Mentiin takaisin kotiin päin semmoista puron reunustaa (josta olisi muuten saanut ihan mahtavia kuvia, jos olisi ollut kamera mukana!). Siellä oli joku heppu suuren kameran kanssa kyselemässä, josko oli näkynyt Koskikaraa. Jaa että mitä? No semmoista mustaa, korpin näköistä, sukeltelevaa lintua. Juu, ei näkynyt. Heippa.

Mökille!

2008-08-05T13:33:00.003+03:00

Me lähdemme tänään mökille Hirvensalmelle. Jipii! Jo sitä onkin koko kesä odotettu. :) Tarkoitus on viettää muutama päivä (eli tasan 4 vapaapäivääni) saaressa. Saunoa, uida, grillata, lueskella, sienestää... Ja kirjoittaa opinnäytetyötä. Kaksi tuntia päivässä. Se on tavoite.

Aapo on tarkoitus opettaa uimaan. Tai no opettaa ja opettaa, ainakin pulikoida hänen kanssaan. Saa nähdä, tuleeko Turo järveen. Turo on pari kesää sitten kerran vahingossa juossut järveen ja lähtenyt uimaan ulapalle, vissiin itse sitä tajuamatta. Ja sen jälkeen ei ole poika uinut. Ehkä nyt voisi onnistaa, jos Aapolainenkin tykkäisi puljata.

Tänään kävi hotellilla mahdottoman pieni tyttö! Ikää yksi viikko. Hänen vanhempansa ovat työkavereita. :) Olipa kyllä kerrassaan herttainen mutrusuu.

Jepjep. Palaamme asiaan muutaman päivän päästä. Yritän napsia kuviakin laitettavasti sivuille. :) Niin. Kuvia. Eli pitäisi muistaa ladata kameran akku ennen lähtöä...

Nakki toimii!

2008-08-02T21:56:00.002+03:00

Kuten otsikosta saattaa päätellä, niin Turon motivaatiotekijä on löytynyt! Se on nakkimakkara. Me ollaan aiemmin käytetty agility-treeneissä nakkia ja se on ollut hyvä, mutta tässä välissä on ollut monenlaista muutakin. Nyt kuitenkin toko-treeneissä nakki näyttää olevan ainoa, millä Turoon saa virtaa. Ja voi, kuinka hienosti ja innostuneesti poika eilen treeneissä teki! Ensin oli Aapon pentutoko-treenit, viimeinen kerta. Aapolla meni hienosti, kuten tähänkin saakka. Aapon treenien jälkeen otin Turon autosta. Kentällä oli vielä porukkaa (ihmisiä ja koiria) ja kentän aidan ulkopuolella autoihin menijöitä sun muuta. Eli häiriötä heti kertalaakista! Ja vielä mitä. Turo teki kaiken mainiosti! Otin paikallaoloa, liikkeestä istumista, seuraamista... Ja kaikki meni hienosti! Olin kyllä haljeta ylpeydestä nyt Turon kohdalla. Lisäksi Turon kanssa on ollut ongelmia kontaktin suhteen, mutta nyt niistäkään ongelmista ei kovasti ollut merkkejä. Turo otti kontaktia. Hän oli oikein vireessä! Siispä otettiin sen verran, että oli mukavaa ja jäi hyvä suoritus. Pian uudestaan. :)

Aapo pääsi treenien jälkeen vähän juoksemaan ja leikkimään Kiira-tytön kanssa. Kiira on seisoja ja vajaan puolen vuoden ikäinen. Heillä oli oikein mukavaa.

Kotiin tultua lähdin itse viettämään Kasvin luo tyttöjen iltaa. Saunottiin, syötiin omatekoista pizzaa, juotiin viiniä ja katsottiin Sinkkuelämää-elokuva tietokoneelta. Tekstejä ei ollut, mutta ei haitannut ollenkaan. Oli kyllä aivan mainio elokuva! En ehtinyt sitä elokuviin katsomaan, joten nyt tuli sitten nähtyä. Jeejee.

Nyt viikonloppuna on ollut Kuopiossa suuret näyttelyt. Ja Aapon äiskä, Banjo, on siellä valioitunut! Eli onnea Banjo, FIN MVA! =)

Kakkua.

2008-07-31T20:26:00.005+03:00

Tässä se on. Turon kakku.
1) kakku ennen ruokailua
2) kakku sen jälkeen, kun herra oli yksi nakkimakkara kerrallaan mutustanut ne pöydän alla luulleen ilmeisesti (reppana), että ne on vahingossa siinä kakun päällä ja että joku ne ehkä vie häneltä
3) syntymäpäiväsankari juhla-aterialla.

Niin. Semmottis. Ei muuta tällä erää. :)

Synttärit! Ja treenailua.

2008-07-29T10:49:00.003+03:00

Kyllä vain! Turo-tiitiäinen on jo 2 vuotta vanha. Tänään juhlitaan. Mamma osti eilen kaupasta kakkuaineksia: maksalaatikkoa ja nakkimakkaroita. Nam! :)

Eilen oli pentutokoilua Ivalossa Aapon kanssa. Meni oikein hienosti. Alussa käytiin hieman ylikierroksilla, mutta hyvin pian nuori mies hoksasi mistä on kyse. Mm. meidän luoksetulo-harjoitus sujui seuraavasti:

Jätin Aapon istumaan. Kävelin pois noin 10m päähän. Huutelin Aapolle hämäykseksi kaikenlaista sipulista tärpättiin. Aapo istua nökötti. Sitten meidän ohjaaja huusi Aapon läheltä pojalle "tänne". Aapo vilkaisi ohjaajan suuntaan, mutta istua nökötti ja käänsi katseensa takaisin minuun. Ja minun huutaessa "tänne" kipitti juoksujalkaa mamman luo. Olin haljeta ylpeydestä! On se nuori mies taitava. :)

Aapon jälkeen otin ihan vähän Turon kanssa. Ei mennyt kuin sekunnin murto-osa, kun Turo jo istui niin käskettyä. Sama juttu maahan menon kanssa. Paikallamakuu sujui hienosti. Mutta seuraamiseen tarvii löytää joku uusi palkka. Meidän normaalipalkka ei riitä. Täytyy alkaa kokeilla, mikä toimii. Ensin aloitan kokeilun nakeilla / makkaralla ja jos ei toimi, niin sitten siinä vasta miettimistä onkin. Turo kun ei ole niin intona leluihin, että uskoisin niillä saatavan tulosta. No, kerron sitten, kun sopiva palkka löytyy. :)

Käytiin treenien jälkeen kyläilemässä Katin luona, jossa kahviteltiin ennen koirien vapaaksi päästämistä. Otin ensin pelkän Aapon leikkimään Katin Luka-koiran kanssa. Ja niillä meni hienosti keskenään! Turolla on ihan alusta alkaen ollut jotain ongelmia Lukan suhteen. Se murisee ja ärisee ja pörisee kuin viimeistä päivää sille. Ja jännä tässä asiassa on se, että Luka on ainoa koira, jonka kohdalla Turo on kaksivuotisen taipaleensa aikana niin käyttäytynyt. No mutta, siitä syystä siis Aapo pääsi tutustumaan ensin. Tovin päästä otin Turon katsomaan tilannetta, että miten hän suhtautuu, mutta saman tien Lukan nähdessään alkoi se sama käyttäytyminen. Siispä Turo autoon odottamaan ja Aapo leikkiä jatkamaan. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun tarkemmin koirien käyttäytymistä tuntevan mielipide siitä, miksi Turo käyttäytyy noin ja vain Lukan kohdalla. Eli jos omaat teorian, olet vapaa sen kanssani jakamaan. :)

Kotona paistui illalla lettuja vielä ennen nukkumaan käyntiä. Olipa mukava päivä. Tänään otan valokuvan synttärisankarista ja huomenna laitan sen tänne. Lisäksi voisi yrittää napsia pojista uudet poseerauskuvat... Katsotaan, mihin aika ja voimavarat riittää. :) Iloa! Ja synttärionnea myös Nalle-Haukun Tahvo, Touho, Tiitus, Turkka, Tessa ja Ti-Ti, jos jonkun perhe sattuu eksymään blogiimme. :)

Ja lopuksi eilisestä pentutokosta pari kuvaa. Aapo ottaa kontaktia ja Aapo makaa paikalla muiden pentujen kanssa. Kuvat napsi Marko Paavilainen.

Kuulumisia.

2008-07-28T12:49:00.002+03:00

Meillä on uudet nettisivut! Tai no, ei ne varsinaisesti uudet ole, ihan sama sisältö. Mutta vaihdoin maksullisesta ilmaiseen. Koska yritän karsia kulujani. Ja tämä oli ainakin yksi ns. täysin ylimääräinen kulu, kun kerta ihan kivannäköisiä sivuja saa myös ilmaiseksi. Semmottis. Ai niin. Uusi osoite on: http://ituppu.webs.com

Meillä on viimeisen viikon ajan eletty ajatuksen kanssa, että pojilla on ehkä matoja. Mutta varmaa se ei ole. Ja he ovat keväällä viimeksi ennen lomille lähtöä syöneet matokuurin. Mutta ajatus itsessään jo on mitä vastenmielisin. Ja minusta tuli niin vainoharhainen, että meinasin jo omaankin suuhuni laittaa matolääkkeen, kun tuossa muutama päivä sitten nuorille miehille pillereitä syötin. Onneksi miulle kuitenkin saatiin taottua järki takaisin päähän. Mutta siis yök joka tapauksessa!

Kelit ovat muuttuneet jo kovin syksyisiksi. On kylmää ja tuulista. Ja lisäksi aurinko jo laskee yli kolmeksi tunniksi! Ei ole kuin huraus vain, niin jo on pimeät illat. Masentava ajatus. Ihminen pitää valosta.

Tänään me mennään taas Ivaloon pentutokoilemaan Aapon kanssa. Ja sen jälkeen tapaamaan Luka-koiraa ja kissaa (!). Aapo ei ole vielä koskaan nähnyt kissaa, joten jännityksellä odotan, mitä hän moisesta eläjästä tykkää. :)

Retkeilemässä.

2008-07-15T20:23:00.004+03:00

Olipahan miellyttävä viikonloppu!

Oltiin poikien kanssa Oulussa. Olin jo varannut hotellihuoneen aiemmin, mutta myöhemmin tulinkin siihen tulokseen, että teltta olisi mukavampi. Niinpä yövyimme teltassa Nallikarissa viikonlopun. Ja oli oikein hyvä ratkaisu! Oli ihanan rauhallista ja vihreää. Ja pojat olivat teltan kupeessa kiinni koivussa ja saivat olla möllötellä vapaasti. Muita koiria ei ainakaan ihan vieressä ollut kovinkaan monia.

Kun olin saanut teltan pystyyn, niin me poikien kanssa vähän harjoiteltiin retkeilyä. Eli toisin sanoen mentiin teltan sisään lukemaan kirjaa. Pojat olivat vähän ihmeissään, että mikäs se tämä oikein on ja mihin se mamma heidät oikein laittoi. Nurkat piti nuuskia tarkasti ja vähän tassulla kokeilla oviaukkoa, mutta tovin kuluttua olivat valmiita asettumaan maate. Tosin sen verran varauksellisesti, että jos itse vaihdoin tuumaakaan asentoa, niin pojat olivat jo pystyssä valmiina säntäämään ulos. Tämä harjoittelu tosin tuotti sen tuloksen, että illalla nukkumaan käydessä ei tarvinnut enää ihmetellä, vaan saman tien kykeni käymään nukkumaan.

Pikavisiitin tein perjantai-iltana Zeppeliiniin, jossa käytiin syömässä Kirsin ja Tiinan kanssa sekä ruokakaupassa ostamassa vähän evästä. Sieltä lähtiessä oli Kempeleessä kaatosade, mutta onneksi Nallikarissa ei moista sääilmiötä ollut. =)

Lauantaina näyttelyssä esiintyi ainoastaan Aapo. Ja sää oli suorastaan helteinen! Tuomarina oli ruotsalainen Kurt Nilsson, joka näytti varsinaiselta isännältä ruutupaidassaan ja kumisaappaissaan. :D Mutta muutoin oikein miellyttävän oloinen tuomari. Näyttelypaikkana oli Äimäraution ravirata. Aamulla paikalle tullessa oli liikenne ihan tukossa ja jonot seisoi. Itse kehät oli raviradan keskellä sijaitsevalla nurmialueella, joka oli melkoinen vesilätäkkö. Jos olisin tiennyt, niin olisin varustautunut Gore-texeillä, jotka olin ottanut varmuuden vuoksi mukaan. Mutta kun en tiennyt, niin kastelin monien muiden tapaan kenkäni ja sukkani märiksi. :) Aapo oli ROP-pentu kera KP:n. Eli pokaali tuli kotiintuomisiksi.

Näyttelyn jälkeen mentiin toviksi takaisin Nallikariin, kunnes lähdettiin keskustan tuntumaan tapaamaan Päiviä ja Ladya (Aapon sisko). Löydettiin keskustan Hupisaaret, jossa olikin ihana lenkkeillä. Vihreää ja mukavaa. Ja koirapuistokin, jossa saivat jonkin aikaa juoksennella ja leikkiä vapaana. Oli oikein kivaa! Kiitokset Päiville seurasta. =) Siitä suuntasin vielä kaupunkiin syömään ja sitten takaisin Nallikariin illan päätteeksi. Olin niin väsynyt, että suihkun ja iltakävelyn jälkeen olin makuupussissa jo ennen kymmentä.

Sunnuntai-aamu valkeni pilvisenä. Aamukävelyn, syöpöttelyn ja leirin purkamisen jälkeen suuntasimme takaisin Äimärautiolle. Saimme aika kivan paikan autolle ihan radan läheltä eikä kehän luoksekaan tullut matkaa paljolti. Aapo oli taas ROP-pentu kera KP:n eli toinen pokaali kotiintuomisiksi. :) Turon ollessa kehässä alkoi ripotella vettä ja meidän tultua kehästä pois voisi sanoa sataneen jo melko kaatamalla. Turo sai tulokseksi EH:n. Kehien ollessa ohi ei siis muuta kuin pojat autoon kaatosateen halki ja sitten kotimatkalle. Pysähdyttiin Iin Shellillä, jonne osuin juuri yhtä aikaa Kirsin ja Tiinan kanssa. Vaihdoin läpimärät vaatteeni ja söin hieman, jonka jälkeen matka jatkui. Kotona oltiin illalla puoli seiska pintaan.

Kaiken kaikkiaan oikein kiva reissu! Pitää lähteä pian uudestaan telttailemaan. :) Rupesin miettimään, että josko tuon Aapon vielä loppuvuodelle ilmoittaisin yhteen näyttelyyn. Nyt täytyy sitten vaan tehdä enää valinta erikoisnäyttelyn ja voittajan välillä. Pah, tätä valinnan vaikeutta. Onneksi vielä ei ole kiire.

Ja niin! Ilmoittauduin schape-leirille poikien kanssa syyskuulle. Eli 12.-14.9. vietämme viikonloppua Virroilla. Jo nyt hieman mietityttää tuo ajomatka, mutta onhan sitä sentään ajamiseen totuttu. :D Kesää, kamraatit!

Takkuja!

2008-07-09T16:42:00.002+03:00

Aapon masun alta on löytyneet ensimmäiset takku-poikaset! Eli hän nyt vihdoin alkaa muuttaa turkkinsa olomuotoa. Ja nyt sitten kampaillaan päivittäin. Aaposta on kasvamassa komea nuori mies. :)

Käytiin tuossa toissapäivänä taas pentu-tokoilemassa Ivalossa. Oli hyvät treenit. Aapon kanssa pentuilun jälkeen otin Turon kanssa agi-treenit, jotka meni oikein mukavasti! Nyt olisikin hyvä käydä vähän ahkerammin tuolla kentällä, mutta kun nämä bensan hinnat on semmoisissa lukemissa, että ihan turhia ajeluita vissiin yrittäisi välttää. Yksi Ivalon käynti kuluttaa bensaa 10€ edestä. Yök. Kallista. ;)

Ylihuomenna starttaamme poikien kanssa näyttely-viikonlopun Ouluun. Sää on luvannut jonkin verran sadetta, mutta toivottavasti ei ihan mahdottomasti. Lähinnä siksi, että teltta ei olisi ihan kostea. No, katsellaan. =) Kiva joka tapauksessa lähteä käymään...

Kesäkelit(kö)?

2008-07-05T16:31:00.002+03:00

Kylläpä tuli jäätävät kelit! Olen tänään käynyt lenkillä hattu, hanskat ja kaulahuivi päälläni. Lisäksi jouduin kaivamaan kaapista esiin pitkät kalsarit. Hyr. Lämpötila on +7 astetta, mutta siihen päällä viiltävä tuuli, niin on melko raikasta. Yök. Rajansa kaikella.

Vielä muutama päivä sitten aurinko helli! Keskiviikkona oli lämmintä ja torstaina suorastaan helteistä. Starttasimme grillikauden tiistai-iltana salaattien, grillilihan, -makkaran, -maissin, -herkkusienien ja -soijanakkien kera. Nam nam nam! Jo oli grillausta odotettukin. Ja nyt sitten. Vielä kerran nam. Ja niin, viiniäkin oli tarjolla. =) Toissapäivänä helteisessä kesäillassa opettelin pelaamaan mölkkyä. Ja voi miten hauska peli se oli! Ainoastaan miljoonat sääsket ympärillä vähän häiritsivät peliä. ;) Torstai-iltana iltalenkki suuntasi Iisakkipäälle. Jotenkin sitä aina unohtaa, kuinka vihreää kaikki on. Ainakin sen lyhyen hetken ajan. Oli mitä kaunein ilta. Ja eläimellinen lenkki: sääskiä, paarmoja, jättiläishämähäkki, jättiläiskoppakuoriainen ja sammakko. Ja tietty kaksi karvaista koiruutta. :)

Agility-kentällä käytiin myös treenaamassa tässä tällä viikolla. Turon kanssa veivattiin rataa, joskin pojalla oli mielessä lähinnä ihanan tuoksuiset ruohotupot eikä korvia lainkaan. Loppua kohden parani... Jatkamme harjoituksia... Aapon kanssa otettiin kontakteja ja lisäksi ekaa kertaa mm. umpitunnelia ja putkia. Meni hienosti. Aaposta on vaikka mihin! Jee.

Ensi viikolla edessä Oulun näyttelyt ja viikonloppu telttaillen. Jännä nähdä, mitä pojat tykkää telttailusta. :D

Lettuja ja pullaa.

2008-06-28T13:38:00.003+03:00

Tulin siihen tulokseen, että pidän nykyisin lenkkeilystä kaatosateessa, koska silloin ei ole sääskiä ympärillä. Eikä se vesi kumminkaan kastele, kun on kunnon vaatteet. Eli siis näin.

Innostuin tuossa paivänä muutamana vallan leipomispuuhiin. Tai no, ensin tein lettuja ja sitten pullia. Lettujen kohdalla mietin vallan, että miksi niitä ei tee useammin, koska taikina on niin helppo ja nopea tehdä ja maku erinomainen. Jaa-a. Pullaakin pitkästä aikaa väänsin niin, että riitti vähän pakkaseenkin asti. Tervetuloa vain kyläilemään, pullaa tarjolla. =) Ja niin. Letuista vielä, että löysin uuden lettureseptin lehdestä. Siihen tulee jugurttia ja vichyä. Vichyä olen käyttänyt ennenkin taikinaan, mutta tuo jugurtti oli uusi. Teen jugurttilettuja ehkä jo tänään. Tai vielä todennäköisemmin huomenna. Viimeistään. :)

Huomenna lähdetään poikien kanssa tämänhetkisten suunnitelmien mukaan agilitaamaan. Jeejee, vapaapäivä. =)

Juhannus. Ja sääskiä, prkl!

2008-06-24T09:14:00.002+03:00

Ja kas niin on juhannus jo ohi! Kesä on siis virallisesti kääntymässä syyspuolelle. ;)

Vietimme juhannuksen Rovaniemellä. Perjantaina oli mahdottoman kaunis päivä ennen kuin illalla rupesi ripsimään vettä. Vesisade jatkuikin sitten lauantaille asti, jolloin oli perinteinen juhannusnäyttely Napapiirillä. Paikka oli uusi, vielä viime vuonna samainen näyttely järjestettiin Ounashallissa. Ja voisi kyllä sanoa, että varsinkin sateisena päivänä kovasti oli kaipuuta Ounashalliin. Parkkipaikalta piti kantaa koirat näyttelyalueelle, jos halusi säästyä vatsaan asti ulottuvalta kuralta.

Itse näyttely meni mukavasti. Vaikkakin ruotsalainen tuomari tuntui vetävän vähän kotiin päin... Mutta meitä se ei varsinaisesti haitannut, koska ei oltu hakemassa mitään varsinaisia sijoituksia. Aapo oli ainoa schape-pentu -> ROP-pentu kera kunniapalkinnon. Aapo oli kovin vilkas ja hyppeli ravaamisen sijaan, mutta ehkäpä me jo seuraavaan näyttelyyn vähän treenataan tuota juoksemista. :) Vaikka se ei pentuluokassa niin justiinsa olekaan... Turo puolestaan oli nuorten luokassa ainoa paikalla ollut uros ja sai arvostelun EH. Olin tyytyväinen. Arvostelu osui mielestäni hyvin kohdilleen.

Oli mukava nähdä taas schape-tuttuja (tai no, Silva oli ainoa varsinainen tuttu tässä näyttelyssä...) ja sadekin piti onneksi taukoa kehän ajan. =)

Lähdin Rovaniemelle tosiaan perjantai-aamuna ja vielä silloin ei sääskiä ollut. Takaisin tullessa lauantai-iltana niitä todella oli! Ja on yhä. Voi, mitä riesoja! Tähän aikaan vuodesta muistuu aina mieleen, miksi tykkään talvesta. Ja syksystä. Mulla vaan ei yksinkertaisesti hermot kestä sitä ininää. Kuljen lenkilläkin huppu päässä juuri sääskien vuoksi. PRKL!

Aapo-poika jatkaa kesäharrastustaan eli kakan keruuta. Suoraan suuhun. Siis sen jo aiemmin tutun pp:n.

Miun tekisi kauhean kovasti mieli grillata. Mielessä siintää herkulliset soijanakit ja aurajuustolla täytetyt herkkusienet kera uusien perunoiden ja salaatin. Nam nam nam. Keli nyt vaan on luvannut loppuviikoksi sateita enempi kuin olisi mielestäni tarpeen, joten tämä ihana grillaus saattaa taas siirtyä... Nyt kun olisi ollut hyviä päiviä moiseen toimintaan, niin olen ollut illat töissä. Pöh. Tai sitten viritän omenanvihreän pallogrillini kuistille ja uhmaan vesisadetta. Jos edes muutaman nakin tai maissin tai ihan mitä vaan saisin syöpötellä. :)

Treenailua.

2008-06-17T08:07:00.003+03:00

Eilen aloitimme Aapon kanssa pentu-tokokurssin. Tuo ensimmäinen kerta meni pitkälti meidän kaksijalkaisten höpöttäessä, mutta jokainen koirakin pääsi kentälle näyttämään, missä mennään. Aapo otti hienosti kontaktia ja vähän harjoiteltiin paikallaoloa ja vieressä kulkemista. Mamma oli suorastaan ylpeä pojasta, kun niin kovasti sai kehuja. Tuosta Aaposta tulee vielä taitava kaveri. :)

Pentujen jälkeen jäin kentälle Turon kanssa agilitaamaan. Kenttä oli kovasti täynnä hajuja (mm. juoksuisia narttuja käynyt siellä treenailemassa), niin Turon keskittyminen ei ollut ihan täysillä mukana. Otettiin kuitenkin vähän kaikkia esteitä ja Turon lähetystä minusta poispäin. Lähetykset meni aika kivasti. Tuli lähetyksiä hypyille, putkelle, puomille ja A-esteelle. Oikein hyvä. Ja hyvin varovaisesti voisin kirjoittaa, että elokuun alussa on Rovaniemellä agi-kisat. Jos kesän treenit menee hyvin, niin mahdollisesti voisimme harkita kisoja... Ongelma toki on, että me ei kuuluta (vielä) mihinkään agi-liiton alaiseen seuraan, koska oma koirakerhomme liittyy vasta ensi vuonna. Täytyisi siinä tapauksessa yrittää jotenkin hoitaa se asia kuntoon... Ja hankkia lisenssi... No, katselis nyt ensin, että miten nämä treenit tästä kehittyy. =)

Enää muutama päivä ja sitten lähdetään Rovaniemelle juhannusnäyttelyyn. Keli on lupaillut yllättävän lämmintä juhannukselle, joten saapi nähdä, mihin tämä tästä kehittyy. Voi olla, että muutama t-paita-päivä tälle kesälle vielä tulee. ;)

Iisakkipään valloittajat.

2008-06-09T08:08:00.002+03:00

Kävimme kuin kävimmekin jo sittenkin Iisakkipäällä lenkkeilemässä, vaikka lunta vielä näkyykin. :) Meidän piti lähteä ihan vaan metsään vähän juoksentelemaan ja purkamaan energiaa, mutta yhtäkkiä oltiinkin jo huipulla. =) Onneksi varustauduin Gore-texein, sillä pari lammen vieressä normaalisti kulkevaa polkua olivatkin nyt vielä osa lampea. Niinpä loikittiin halki kosteikkojen. ;)

Huipulle sattui meidän kanssa yhtä aikaa muutaman ihmisen porukka eri polulta ja jännityksellä mietin, että miten pojat toimii. Kun en olisi viitsinyt heitä kiinni laittaa, kun vapaana on niin paljon mukavampi juosta... Turo ei paljoa muista ihmisistä yleensäkään välitä (viime kesänäkin sai vastaantulijat ihan kyykyssä maarittelemalla maaritella Turoa luokseen, mutta poika vaan käveli heistä ohi ja jäi odottamaan mammaa vähän matkan päähän), mutta Aapo puolestaan on kiinnostunut kaikesta ja kaikista. Eilen Aapo katsoi pitkään niiden ihmisten suuntaan, mutta ei lähtenyt mihinkään. Seurasi hienosti Turon esimerkkiä ja himmaili omiaan. Hyvätapaisia nuoria miehiä. Mamma oli ylpeä. =)

Tuo poikien talven kaipuu oli taas nähtävillä tunturissa. Välillä oikein ihmettelin, että minne pojat juoksivat, ja hieman eteenpäin mennessäni näin kaksi karvaturria kieriskelemässä pienessä lumihangessa polun sivustalla. Pääsiäiskurussa oli lunta vielä paljonkin ja poikien ilo oli sen mukainen! :)

Se on kyllä kumma juttu, kuinka parin tunnin lenkkeilyn jälkeen riittää paljon virtaa ja intoa vielä paljoon muuhunkin. Eilen lenkiltä tultua vielä kokkailin ja vähän siivoilinkin, vaikka töiden alkamiseen oli vain reilu tunti lenkiltä tullessamme. Reippaus siis kannattaa. :D

Tuota lenkkiämmehän sitten siivitti eilen lumisade, jota tuli hetkittäin oikein valkoisenaan! Tämä aamu kuitenkin valkeni aurinkoisena. Zum Glück. Ollut meinaan varsin raikkaat kesäkelit täällä meillä... Eilen aamulla ihmettelin, että onpa käsillä kylmä, vaikka on hanskat kädessä. Vilkaisin lämpömittariin ja elohopea oli nollassa. Eli ei ihme, että tuntui viileältä. Tämän aamuinen auringonpaistekin on ollut oikein mukava seikka, mutta jottei totuus unohtuisi, niin lämpötila ei siitä huolimatta ollut töihin lähtiessäni kuin asteen plussalla. ;)

Koiria ja poroja ja agilitya.

2008-06-07T19:43:00.007+03:00

"Poro (Rangifer tarandus tarandus) on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolikesy hyötyeläin, jota laidunnetaan tuntureilla ja metsälapin alueella." (Wikipedia)

Aapo on paljastanut olevansa melkoinen poropaimen. Ja Aapon ulkoilut kulkevat nykyisin poron jätösten (kutsukaamme tästä eteenpäin kyseisiä jätöksiä pp:ksi, niin blogistani ei tule rumasanainen) ympärillä. Eli toisin sanoen. Kun tullaan ovesta ulos, niin suunnataan sinne, mistä on viimeksi löytynyt komea kasa pp:a. Ja sitten nostetaan pää ja bongataan seuraava kasa ja suunnataan sinne. Ja vaikka joku olisi esim. ajanut autolla pp:n yli tiellä, niin se silti yritetään kaivaa siitä asfaltista irti. Tuossa yhtenä päivänä Aapo haukkasi liian ison annoksen pp:a ja sitten tiputteli sitä papanoittain jälkeensä, kun ei kaikki mahtunut yhtä aikaa suuhun. Koska se vain on niin nannaa. Aapon mielestä. Edes Turo ei ole läheskään yhtä vauhko kyseisen tuotteen perään kuin pikkuveljensä.

Toinen seikka noissa vapaana kulkevissa hirvieläimissä on, että vaikka ne köllöttelisivät aivan rauhassa puiden suojissa suolla, niin niille pitää silti aina haukkua. Ja sitten monesti tulee tilanteita, että koirien ja porojen välille syntyy vallan tuijotuskilpailu. Ja sitten taas vähän haukutaan.

Porot ovat jo tulleet meidän pihalle. Tuossa pari päivää sitten pojat ihmetteli makuuhuoneen ikkunassa parin metrin päässä ruohoa popsivaa poroa. Autolla liikkuessa saa pitää silmänsä auki, koska Saariselän ja Ivalon välillä poroja liikkuu paljon. Tänäänkin meni ihan edestä kaksi poroäitiä pikkuisten vasojensa kanssa. Kyllä kaikki eläinlapset sitten on herttaisia. Eilen Aapo rupesi kakomaan olohuoneessa ja ulos tuli kasa pp:a. Ehkä hän oli saanut yliannostuksen...

Tänään Ivalossa käytiin ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn agility-radalla. Ja olin oikein tyytyväinen meitin treeneihin! Turo muisti kaikki syksyllä treenatut asiat ja tauko näytti tehneen vain hyvää - oli jonkinlaista varmuutta tiettyihin asioihin ilmassa. Myös Aapo pääsi kentälle Turon jälkeen ja hänen kanssaan kokeiltiin ihan ensimmäistä kertaa puomia, A-estettä ja keppejä. Aapo oli reipas. Lisäksi leikittiin ja otettiin kontaktia.

Nyt kun olen taas palannut töihin, niin on selkeästi huomattavissa, kuinka pojat kaipaavat kulkemista. Lomalla sai painaa menemään suurimman osan ajasta, mutta nyt joutuu olemaan kotona yksin ison osan päivästä. Onneksi kelit on olleet hyvät ja ollaan kuitenkin päästy tekemään hyvät lenkit aina ennen töihin lähtöä tai töistä kotiin tultua. Iisakkipään tunturin huipulla ei olla vielä tälle kesää käyty, mutta heti, kun viimeisetkin lumet näkyvät sieltä sulaneen, niin me mennään. =) Kesää, kamraatit!

Loman loppumetrit ja lomaltapaluu.

2008-06-04T19:11:00.012+03:00

Valtavasti kulunut aikaa viime päivityksestä ja paljon on myös tapahtunut!

Treffasimme tosiaan schape-poika Ottoa (Boisterous Kind of Magic). Pojat tulivat hienosti toimeen keskenään. Launosessa oli ihan heidän vieressä aivan mainiot lenkkeilymaastot ja lähdettiinkin poikien kanssa hiekkakuopalle ja metsään. Saivat vapaana touhuta menemään... Kiitokset Marjolle ja perheen miehille kahveista ja mukavasta lenkkiseurasta! Otamme varmastikin vielä joku kerta uusiksi. :) Ja tässä pari kuvaa poikakolmikosta:

Maailma kylässä-kaupunkifestivaali oli Helsingissä 24.-25.5.2008. Vietin siellä aurinkoisen päivän kavereita treffaten, myyntikojuja ihastellen ja Prättälän Tuomoa kuunnellen. Ja voi kun oli mukavaa!

No sitten. Loma alkoi jo lähestyä loppuaan ja suuntasin Oitista Lepsämään yöksi. Matkalla käytiin poikien kanssa Röykässä tapaamassa Maria ja perhettä. Pikku-Aapokin oli reippaasti touhuamassa innokkaan Boogien ja Banjo-mamman kanssa. Ja oli Aapo hyvää pataa myös ihmistyttöjen, Violan ja Ellenin, kanssa. :) Niin mukavaa olikin, että vierähti kokonaista kolme tuntia! Kiitos ja anteeksi. ;) Tässä yksi kappale kuvia koiruuksista:

Lepsämästä matka jatkui länsirannikolle isukin luo. Ajettiin kuitenkin Parkanon kautta ja käytiin tapaamassa Tiinaa ja koiruuksia. :) Tiina ja Harri kävivät talvilomallaan meitin luona kylässä ja me tehtiin nyt sitten vastavierailu. Melko mukavasti jaksoivat kyllä koiruudet juosta! Nuoria kaikki, niin virtaa ainakin riitti. Oli mukavaa! Kiitos. Ja taas yksi kappale näitä minun kuvia, joissa tuntuu olevan vain kovasti päätä ja häntää, mutta ei minkään sortin järjestystä...:

Merikarvialla oli vihdoin aikaa nähdä myös isukkia. Kaksi viimeistä kesälomaani on meinaan mennyt niin, että ollaan vaan soitettu, että mistä löytyy avain ja sitten viime vuonna nähtiin sen verran, että syötiin ja sitten piti jo isukin lähteä töihin Turkuun. Eli kerrankin oli nyt sitten aikaa. :)

Iskällä on karkeakarvainen mäyräkoira Loviisa, joka onkin melkoinen matami. Siihen sorttiin piti jöötä Turolle ja Aapolle. :) Pojat reppanat ensi alkuun melkein seiniä pitkin kulkivat, kun Loviisa komensi, mutta onneksi siitä sitten tasaannuttiin. Oltiin Merikarvialla yksi yö ja toinen yö oltiin mökillä Merikarvian lähellä sijaitsevassa Kasalan kylässä. Enpä ole vielä ennen puolen yön aikaan alkanut grillaamaan, mutta nyt kävi niin, kun ei aiemmin ehtinyt. Siinä sitten yöllä yhden aikaan iskän kanssa murkinoitiin. =) Tässä taas näitä minun kuvia (miten voikin olla näin huono)... Elikkäs pojat ja Loviisa:

Kotimatka sujui hienosti. Päästiin ihan muutamalla pysähdyksellä koko pitkä taival. Vasta Rovaniemellä pidin pidemmän paussin, kun kävin syömässä, ruokakaupassa ja kaverini Tiinan luona kyläilemässä iltakahvilla. Kotona oltiin puoli kahdentoista pintaan, mutta mukava oli ajella, kun oli vallan valoisaa. Matka oli kovin eläimellinen ja saldoksi tuli 1 susi, 1 kettu, 2 riekkoa, 3 hirveä, 8 jänistä ja 23 poroa. Kukaan ei onneksi päätynyt eteen tai alle.

Ensi alkuun voisi kotiinpaluun sanoa olleen aivan mahtavaa, mutta myös samalla kovin synkeä, sillä täällä ei ole edes hiirenkorvia vielä koivuissa saati mitään muutakaan vihreää. Nyt on ollut muutama lämmin päivä, joiden johdosta mm. takapihamme on sulanut eikä lunta enää näy kuin tunturissa, mutta oli se kaiken sen vihreyden ja eloisuuden jälkeen kyllä melko ikävä näky tämä harmaa kylä nimeltä Saariselkä. Koti on kuitenkin aina koti. Varsinkin, kun on kuukauden asunut muiden nurkissa. Vaikka kyseessä onkin ollut äidin ja mummolan nurkat pääosin, niin eivät kuitenkaan omat. Siksi nautin suunnattomasti pohjoiseen palaamisesta.

Viime viikonloppuna Pohjois-Lapin koirakerhomme järjesti Match Show:n Ivalossa. Koiria oli yhteensä kaikissa luokissa noin neljäkymmentä. Aapon kanssa kävin kehässä, mutta tuomari ei tykännyt pojasta. Niinpä se kehäpyörähdys jäi lyhyeen... Ihmisiä oli liikkeellä yllättävän vähän. Mutta meillä paikalla olleilla (ainakin järjestäjillä) oli kyllä mukava päivä. :)

Viikonloppuna kävin myös pulkkamäessä! Käytiin aloittamassa työkaverin loma ja lopettamassa minun. Lunta oli rinteillä vielä paljon, joten näytti vallan keväiseltä. Otin varmuudeksi valokuvan todisteeksi, että tänä kesänä on nyt sitten ollut ainakin yksi oikeasti lämmin päivä. Toinen kuva on esittämässä minun loiskuvia jalkojani, kun tuo lumi ei varsinaisesti enää kantanut ja alla lipuva tunturipuro oli tehnyt hangesta melko kosteaa... =)

Mitäpä sitten... Ei kai kummempia. Yritän pian päivitellä lisää kuulumisia... Mutta jottei tärkein unohtuisi, AAPO ON OPPINUT NOSTAMAAN KOIPEA! Iso poika hän on jo... =)

Lomalla, osa V.

2008-05-22T12:07:00.008+03:00

Jepjep! Aloitan tämän kertaisen lomatarinan tarinalla marakatista. Eli siis Aapo-pojasta. :) Täällä Oitissa nukumme poikien kanssa yläkerrassa, jonne vie vain ja ainoastaan jyrkät aitanportaat (eli semmoiset, missä on askelma vaan joka toisella portaalla). Iltaisin ja aamuisin kannan pojat yksitellen portaat ylös ja alas, koska tasapainoilua on välillä itselläkin. Tässä nyt kahtena aamuna onkin sitten käynyt niin, että olen jättänyt pojat aamupissillä käytyä tuvan alakertaan ja mennyt itse hetkeksi ylös vielä köllöttämään ennen aamupalaa. Ja eikös mitä. Aapo on tullut portaat ihan itse omatoimisesti yläkertaan. Tässä kuva portaista:

No mutta sitten. Viikonloppuun. Lauantaina 17.5. vietin synttäreitäni. Ja samana päivänä myös Tiina (entinen naapuri ja lapsuuden kaveri) meni naimisiin. Harvemmin sitä synttäreitään niin pyntättynä juhlii, kuin tänä vuonna! =) Häät meni mukavasti. Morsiuspari oli yhtä aikaa kaunis ja komea. Oli muutamia tuttuja. Ja melko aikaisin lähdettiin kotia kohti, koska aamulla oli aikainen lähtö Saksaan, Bremeniin... Päivällä pihalla ennen häihin lähtöä otimme muutaman valokuvan. Tässä minä kera äiskän:

Sunnuntai-aamuna varhain lähdimme sitten kohti Tampereen lentokenttää, josta Ryanair kuljetti meidät Bremeniin ja ratikka lentokentältä rautatieasemalle, jonka vieressä hotellimme oli. Sijainnista huolimatta hotelli oli rauhallinen ja huoneet oikein nätit. Sijainti oli oivallinen myös siitä syystä, että hotellin edestä kulkivat kaikki ratikat ja niiden käyttö oli hotellimme asukkaille ilmaista. Mainiota!

Koko Saksassa olo ajan oli melko kova tuuli ja sen vuoksi takki oli enemmän kuin tarpeen. Vettä ei onneksi satanut. :) Kuljimme vanhassa kaupungissa, ajelimme ratikoilla nähdäksemme kaupunkia myös ydinkeskustan ympärillä, shoppailimme, kävimme kirkoissa, kahvittelimme mahtavien leivosten kera, katselimme ihmisiä, söimme paljon ja kaikin puolin nautiskelimme olostamme. Hyviä ruokapaikkoja oli tosi paljon. Söimmekin mm. pitaleipiä Kebabilla/Falafeleillä, suuria sämpylöitä/täytettyjä patonkeja, intialaista, kiinalaista... Ja tietty niitä leivoksia. Ja pallon sitruunajäätelöä, jollaista Suomesta ei saa. Se on mun suosikki. =)

Meitä oli matkassa minä, äiti ja Jussi. Mie olin vähän niinkuin tulkkina matkassa... Ja minä tein kaikista vähän ostoksia koko reissulla! Eli toisin sanoen vain koruja, aurinkolasit ja kengät. 10cm korolla. :)

Koiraihmisenä kiinnitin huomiota kaupungin koiriin. Ensinnäkin, rautatieaseman edusta oli aamusta iltaan täynnä punkkareita, joilla oli poikkeuksetta kaikilla koirat mukana. Suurin osa näistä koirista edusti hyvinkin montaa eri rotua sekaisin. Kaikki olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta ihan vapaina. Eli hyvin kiltin oloisia karvaturreja. Pyöräilijöitä oli kaupungissa myös paljon ja usean vierellä juoksi koira. Ja sitten seikka, joka hämmästytti ehkä eniten. Eli se, että ihmiset muitta mutkitta kävivät ostoksilla ja hienoissa putiikeissa koira mukana. Suomessa ei moista voisi edes harkita, kun jo saisi valituksia. Vaikka kyllä vähän hassulta tuntuisi, jos lähtisin ostoksille ja pojat olisi mukana sovituskopissa. :) Kaikesta koiramaisuudesta huolimatta kaupunki oli siisti, koirankakkoja ei näkynyt. Ja karvaturrit eivät olleet kaikki taskukokoisia, vaan ihan samalla tavalla kulkivat myös isot turrukat. Hienoa, mielestäni!

Vietimme Bremenissä 3 päivää, joka oli sopiva aika siihen, että ehti nähdä kaupungin yleisilmeen. Jos olisi ollut pidempi loma, olisi pitänyt alkaa jo tuumia päiväretkiä jonnekin kaupungin ulkopuolelle tai sitten ihan jo vallan jotakin harrastustoimintaa.

Tässä ihan vaan pari kuvaa Bremenistä. 1) Kaupunginmusikantit (die Stadtmusikanten) 2) Inka porsaspaimenena 3) Vanhan kaupungin toriaukea:

Nyt on sitten reissut melko lailla reissattu. Huomenna tavataan uusi koiratuttavuus Otto. Lauantaina hilpon Maailma kylässä-festareille sekä Röykkään Maria ja perhettä ja koiruuksia tapaamaan. Sunnuntaina suuntaamme poikien kanssa Lepsämään. Maanantaina Merikarvialle iskän luo pariksi päiväksi ja siitä sitten viikon puolivälin kieppeillä pikkuhiljaa kotia kohti. Lomalla on mukavaa, mutta kyllä kotiinpaluukin jo aika hyvältä tuntuu... Sitä on kumminkin jo melkein kuukauden pyörinyt toisten nurkissa (olkoonkin kyseessä äitin nurkat). Mutta vielä ehdin parit lomakuulumiset raportoida tällä viikolla ja seuraavalla. Aurinkoa, toverit!

Lomalla, osa IV.

2008-05-14T18:27:00.002+03:00

Aaposta on tulossa mies! Hän ei ihan vielä nosta koipea, mutta on aloittanut merkkaamisen. Sekä eilen, että tänään remmilenkillä käydessämme hän kyykistyi monen monituista kertaa ja selvästi myös haisteli jälkiä. Ei taida olla enää pitkän ajan kysymys, kun kinttu nousee... =)

Kävin tuossa ostoksilla Oitin eläinkaupassa ja ostin tulevaa kesää ajatellen itselleni juoksuvyön (ihan niinkuin mie tulisin sitä koskaan JUOSTEN käyttämään) ja pojille joustohihnat. Testattiin toimivuutta pihalla Turon kanssa ja vaikutti hyvältä! Jee! Pojat saavat juosta vapaana metsissä niin paljon kuin mahdollista, mutta sitten kun alkaa olla turistia liikenteessä enemmän, niin tuo on hyvä ratkaisu. Ei ihan vapaa, mutta vapaampi kuin normihihnassa. :) Ja lisäksi toimii talvella hiihtäessä myös.

Tänään satoi räntää kovasti. Jopa ihan valkoista räntää, jota voisi melkein lumeksikin kutsua. Varsinaiset kesäkelit. ;) Kävin myös lenkillä hanskat kädessä... Yök.

Lomalla, osa III.

2008-05-13T10:38:00.008+03:00

Lisää kuvatuksia! Muutama otos vielä Hollolan pentunäyttelystä elikkäs Aapon komea poseeraus, ROP-VSP-kuva tuomari Piia Mannisen ja siskotyttö-Ladyn kera sekä kuva Aaposta mamman kanssa. :) Nämä on kasvattaja-Marin napsimia otoksia.

Olimme tosiaan poikien kanssa muutaman päivän Lepsämässä talovahtina. Pojat oli ulkona lähes aamusta iltaan. Ja mikäpä siinä ollessa, kun ympärillä on iso aidattu piha. :) Kävin itse parina päivänä Helsingissä (menin Klaukkalasta bussilla) ja pojat olivat hienosti ihan kahdestaankin. Pääsipä Aapo jopa tutustumaan serkun hevoseen! Heppa meinasi olla jännä paikka, mutta rohkeasti Aapo oli. Tuntui tuumivan, josko olisi pitänyt hepalle haukkua, mutta oli hiljaa ja päästiin lyhyen ihmettelyn jälkeen ihan aitauksen viereen katsomaan. Ehkäpä saan heidän kohtaamisestaan ensi kerralla oikein valokuvan, niin voisin sen tänne laittaa. Heppa oli mustavalkoinen, joten he olivat oikein sävy sävyyn. ;)

Treffattiin Lepsämässä myös Aatua ja Oivaa (=Aapon isukki). Käytiin poikien ja Silvan kanssa ensin lenkillä ja sitten kahviteltiin Lepsämässä Silvan ja Marin kanssa. Oli oikein mukavaa! Pojat olivat keskenään hienosti, mitä nyt Aatu ei oikein ottanut selkoa Aaposta ja luuli pikkumiestä hyväntuoksuiseksi tytöksi. ;) Alla pari kuvaa meitin lenkiltä sekä Marin ottama kuva isä-Oivasta ja poika-Aaposta:

Nyt on meillä tämä viikko hieman taas rauhallisempaa. Lauantaina on ohjelmassa entisen naapurin, Tiinan, häät. Ja sunnuntaina neljä poikaa (Turo, Aapo, Norris & Negro) menevät mummolaan hoitoon muutamaksi päiväksi, kun lähdemme äiskän ja Jussin kanssa Bremenissä käymään... Blogi palaa asiaan viimeistään reissun jälkeen. =)

Lomalla, osa II.

2008-05-07T15:44:00.006+03:00

No niin! Vihdoinkin. Kovasti on tapahtunut ja olen ollut poissa tietokoneen läheisyydestä monen monituista päivää. Nyt vihdoinkin hieman päivityksiä. :)

Aloitetaanpa vapusta. Vappuaattona lähdettiin iltasella ajamaan mökille Hirvensalmelle. Mökiltä tulin varsinaisesti pois maanantaina 5.5., siinä välissä 4.5. käytiin pistäytymässä Aapon kanssa Hollolan näyttelyssä (josta lisää hieman myöhempänä) ja sieltä vielä takaisin yhdeksi yöksi. Oli oikein mukava olla monta päivää kaikessa rauhassa saaressa. Haravoitiin ja tehtiin vähän pihahommia, otettiin aurinkoa rannalla bikinit päällä, saunottiin, istuttiin nuotiolla, lueskeltiin... Oivallista! Kovin rentouttavaa. Turo ja Aapo olivat aivan onnessaan. Aapo-riepu tosin sai allergisen reaktion punkkilääkkeestä (Exspot) ja sen seurauksena niska meni vereslihalle ja vuosi märkää ja oli kosketusherkkä. Turolle samasta lääkkeestä ei tule mitään vaikutuksia. Tietääpä olla antamatta tuota nuorelle herralle enää... Ja niin, pojat olivat mökillä minua pidempään, koska kävin itse risteilyllä Tukholmassa ja he sen aikaa vielä mökkeilivät eli toisin sanoen tulivat vasta tänään keskiviikkona pois. Tässä muutama mökkikuva pojista sekä auringonlaskusta järvellä:

Sitten! 4.5.2008 oli Aapon ensiesiintyminen näyttelykehässä Hollolan pentunäyttelyssä. Paikalla olivat kaikki Suomessa asuvat sisarukset eli Loco, Rumba ja Lady. Lisäksi oli yksi kappale Nalle-Haukkuja. Pennut leikkivät keskenään iloisesti ja tulivat hyvin toimeen. Oli oikein mukava nähdä myös muiden pentujen omistajia sekä kasvattaja-Maria ja isä-Oivan emäntää, Silvaa. :)

Itse näyttelyura ei olisikaan paremmin voinut alkaa! Aapo oli PEK1, KP, ROP-pentu! Kotiintuomisiksi saimme pokaalin ja ruusukkeita. Ja mikä mukavaa myös, emme ole Aapon kanssa oikeastaan seisomista ollenkaan harjoitelleet, mutta nuori mies keskittyi hienosti ja seisoi kuin vanha tekijä. Taitava poika! Aapon arvostelu on luettavissa nettisivuiltamme, Aapon omalta sivulta. Aapon sisko Lady oli VSP-pentu ja kasvattaja-Mari eli kennel Aurinkokeijun oli ROP-kasvattaja KP:n kera. Hieno päivä kaikille!

Päivä oli kuuma ja pitkä, joten ei ollut ollenkaan ihme, että autolle suunnatessa ja takaluukun avauduttua Aapo hyppäsi kyytiin ja laittoi maate ja siinä makasi ja nukkui aina mökkirantaan asti, josta meidät tultiin veneellä hakemaan. Ja mainita täytyy toki myös, että Aapo matkusti ensimmäistä kertaa eläissään moottoriveneen kyydissä eikä ollut moksiskaan. Hän on kyllä mahdottoman reipas poika.

Tässä yksi kappale valokuvia nuoresta herrasta palkintojen kera:

Ja sitten. Mie kävin risteilemässä Elinan kanssa. Meillä oli oikein mukava reissu! Maanantaina lähdettiin ja tänään tultiin takaisin. Eilen käveltiin ja pyörittiin koko päivä Tukholman keskustassa ja illalla käytiin veivaamassa laivan yökerhossa. Täytyy kyllä sanoa, että laivalla vietetyt Intia-viikot olivat komeat vaatteineen ja koristuksineen sekä laivan Bollywood-show vauhdikas ja energinen. ;)

Nyt hilpomme poikien kanssa Lepsämään talovahdeiksi muutamaksi päiväksi. Huomenna päivällä treffataan Marin, Silvan ja koirien kanssa ja illalla on kaverillani Pausella menevä keikka jossakin Helsingin klubilla. Ja perjantaina treffaan toveri Kasvia, joka saapuu pohjoisesta Helsinkiin pariksi päiväksi. Ohjelmaa siis riittää näille tuleville päiville... =) Aurinkoa!

Lomalla, osa I.

2008-04-30T09:13:00.002+03:00

Loma!!

Maanantai-aamuna lähdimme kotoa klo6. Pitkän ajomatkan jälkeen pääsimme perille juuri parahiksi Salattujen elämien pariin puoli kahdeksan. Vaikka kyllä alkoi siinä vaiheessa jo olla olo, kuin olisi juurtunut kiinni auton penkkiin. :) Matkakaverini Elena jäi Jyväskylään, joten loppumatkan köröttelimme poikien kanssa ihan vaan itseksemme. Poikien matka meni hienosti, köllöttelivät pääosan matkasta. Välillä pysähdeltiin ja käytiin jaloittelemassa, mutta ei ollut heillä jano tahi kova hätä. Ruokaa saivat vasta perille tultua, ettei aiheuttaisi pahoinvointia...

Eilen käytiin Riihimäellä ajelemassa ja sitten Lepsämässä päiväkahvilla. Tänään suuntaamme mökille vapuksi karkuun kaikkea riehumista ja kännisiä kulkijoita. Pojatkin saavat laukata menemään yötäpäivää. Aapo on luonteeltaan kovin rohkea ja uskalias. Saa nähdä, mitä sanoo veneilystä, kun moottori laitetaan käyntiin ja suunta kohti ulappaa. =)

Loman odottelua ja parturointia.

2008-04-26T20:45:00.003+03:00

Ylihuomenna lomalle! Jeejee. Vielä tämä ilta ja huominen päivä töitä ja sitten se koittaa. =) Kauhean paljon on kyllä kotona vielä tekemistä, ei tarvitse arpoa ainakaan huomenna, että mitäkö sitä illan tekisi... Ja aikasten kuiten päästävä pehkuihinkin, kun maanantai-aamuna aikainen lähtö, jotta ehtii ajoissa perille. Huh!

Aaposta paljastui pikku-parturi tuossa pari päivää sitten. Turoa kampasin ja Aapo ajatteli tulla avuksi (minun avuksi vai Turon?! Sitä en tiedä...). Pikkumies tuli minun kammatessa viereen kirputtamaan Turoa ja repimään turkkia hampaillaan. Hän lienee ajatellut takkuja poistaa... ;) Turon kampaaminen on paljon helpompaa, kun Aapo ei ole vieressä häseltämässä, mutta ongelma on, että Aapo loikkii jo mainitun koiraportin yli ja lisäksi osaa jo avata myös ovia. Hän oppi ovien avaamisen taidon juurikin muutama päivä sitten, kun oli ajatuksena hänet laittaa makuuhuoneeseen köllöttämään Turon turkinhoidon ajaksi... Kun ei Aapo yksin siellä viihtynyt, niin hän tuli ulos. Noin vain. Vekkuli kaveri... ;)

Viikon päästä sunnuntaina on pikkumiehen näyttelydebyytti. Aikataulut olivat tulleet ja schapeja on yhteensä viisi kappaletta. Heistä yksi on Aapo, kolme Aapon sisaruksia ja yksi joku muu. Melko mukavasti. :)

Eipä meille kaiketi muuta tällä erää. Täytyykin jatkaa näitä kuulumisia, kun ollaan päästy lomalle ja Etelä-Suomeen. On tämä kyllä mahtavaa. :D

Koirani on marakatti.

2008-04-20T21:43:00.002+03:00

Aapon koiramaisen ulkokuoren alta on paljastunut marakatti. Nuori mies tuli tänään meitin koiraportista yli, joka on noin 80cm korkea. Kyllä vain. Yli. Pikku-ukolla on aivan mahdoton ponnistusvoima. Kunhan nyt vaan ei ihan tapaa tuosta ottaisi, ainakaan silloin, kun en itse ole kotona... ;)

Ihmettelin tänään taas lenkillä ihmisiä. Sitä, kun joku ohittaa meidät ja minä koirille sanon "ohi" tai "ei mene" tms. ja sitten ihmiset kyykyssä maarittelee luokseen ja hyvä ettei lykkää hanskaa niille suuhun. Mikä ihme siinä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää. Että silloin kun kuuluvaan ääneen koiria komentaa, niin eikös joku siinä vieressä höpötä, että "olisi niin mukava vähän rapsuttaa". Jos ei, niin ei. Hmpf. Kaikenlaisia turisteja. Ihmisillä monesti Lapin lomilla unohtuu se pään sisältö vähintään puoliksi jos nyt ei ihan Helsinkiin, niin viimeistään Rovaniemelle...

Kevätaurinko on taas näyttänyt kauneintaan ja ihanaa on myös se, että työpäiviä tälle keväälle on jäljellä kokonaista kolme kappaletta. Alkavalla viikolla kodin suursiivous ja pakkaukset ja eikun lomalle! =)

Tottistelua.

2008-04-13T16:08:00.003+03:00

Eilen käytiin poikien kanssa Ivalossa koirakerhon kentällä toko-treeneissä. Ei olla koko talvena käyty tai tehty yhtään mitään, mutta jospa sitä nyt pikkuhiljaa sitten aloittelisi uutta kautta. :)

Turo oli kovasti kiinnostunut lähinnä hajuista ja meinasi tohottaa menemään ihan omiaan. Jonkin aikaa kun oltiin oltu, niin sain ihan ok kontaktia hänen kanssaan, mutta treeni on kyllä taas tarpeen... Nyt kun ruvetaan ahkeriksi, niin hyvä toivottavasti tulee. =)

Aapon kanssa ihan vaan leikittiin menemään. Ja voi, miten hienosti pikkumies ottaa ihan koko ajan kontaktia! Hän ei ollut kiinnostunut ollenkaan lelusta eikä kovasti edes nameista, tykkäsi vaan tohottaa ja leikkiä minun kanssa. Eikä leikkiessä huomannutkaan, että siinä vieressä oli muita ihmisiä meidän touhua katsomassa. Tätä lisää. :)

Ihana aurinko!

2008-04-11T19:35:00.008+03:00

Aurinkoinen ihanainen on viime päivinä näyttänyt kauneintaan. Eilen ei yksinkertaisesti voitu olla lähtemättä lenkille tunturiin poikien kanssa, joten niin teimme ja yllä lenkiltämme ne muutamat kuvat, jotka ehdin saada otettua ennen kuin kameran akku huusi jo kovaa ja korkealta hoosiannaa. Mammakin on päässyt kuvaan varjon muodossa. :) Alla vielä yksi kappale yhteispotretteja kotisohvalta. Aapo-tirpana istunut pöljästi tyynyn päälle. :D

Tänään tuli myös miulle paluu töihin. Lomailin tuossa 6 päivää ja nyt teen muutaman päivän töitä ennen seuraavia vapaita. Ja sitten pian alkaakin jo tuo kauan kaivattu kesäloma. Josta en varmaankaan voi olla hehkuttamatta joka ikisessä blogitekstissäni ennen ko. lomaa. =)

Lomailua. Jo melkein. :)

2008-04-07T20:52:00.004+03:00

Turon PRA-tulos tuli Saksasta! Poika on aa (terve, ei-kantaja). Verimäärä siis riitti eikä uutta verinäytettä tarvinnut ottaa. :)

Käytiin tuossa poikien ja Sarin kanssa mutka Rovaniemellä. Eilen päivällä lähdettiin ja tänään tultiin iltasella takaisin. Eilen illalla käytiin Sarin kanssa Amarillossa syömässä herkkuja ja sitten aikaisin nukkumaan. Aapo-reppanan kauniit valkoiset jalat eivät olleen enää kovin valkoiset, kun tultiin kaupungilla lenkiltä takaisin hotellille. Sen verran loskaa ja könttää maassa... Kohta se on loska täällä meilläkin, joten täytyy nyt vielä hetki iloita siitä, kun on lumi maassa. Ja puhdasta. Ei hiekkaa eikä mutaa kotona joka paikassa. :) Aapolla oli vähän levoton yö hotellissa. Turo sen sijaan nukkuu kuin tukki ihan missä tahansa. Pikkumies vaelsi pitkin huonetta yöllä ja aina välillä rauhoittui mamman jalkapäähän. Aamulla oli kuitenkin iso riemu, kun aloitettiin uusi päivä. Hotellipäällikkökin tervehti meitä poikien kanssa aamutuimaan pissiretkelle mennessä toivottamalla "Hyvää huomenta - (ja kun hän huomasi pojat hihnojensa päässä jatkoi hän->) kaikille tasapuolisesti." Myös poikien huomen toivotettiin alkaneeksi. =)

Jepjep. Semmoisia. 28.4. alkaa minun kesäloma (jipii!!!) ja sitä odotellessa on nyt sitten vielä muutamia päiviä töitä. Mutta vain muutamia, koska myös tämä loppukevät on melkoista lomailua käyttämättömien JP-vapaiden vuoksi. :) Sehän se vasta kelpaa. Nyt kun vielä aurinkokin malttaisi vähän useammin näyttää naamaansa, niin olisin vallan tyytyväinen! :D Lomasuunnitelmia on jo jonkin verran. Lähden Tukholmassa käymään, entisen naapurin häihin, Bremeniin ja mökkeilemään. Ja pikku-Aapon näyttelydebyytti on myös. Tottakai! Aapon sisaruksetkin on kaikki (suomalaiset) tulossa samaiseen näyttelyyn. Kiva nähdä, millaisia palleroita muista on kasvanut.

Adios! Ja aurinkoa itse kunkin kamraatin loppukevääseen! =)

Kuvatuksia!

2008-03-24T12:01:00.016+02:00

Tehtiin poikien kanssa lumikenkä-retki Iisakkipään metsiin eilen. Tässä muutamia otoksia reissultamme. =)

^^ Aapo-liitojänis ;D ^^

Ja tänään sitten puolestaan leikittiin meidän viereisellä suolla Kertun (dogo argentino Uniexcent Abalancha de Fuego) kanssa. Tässä muutama otos leikkituokion tiimellyksestä:

^^ Harjoitellaan istumaan kaikki rinnakkain. Ja juuri, kun kaikki kolme oli nätisti paikallaan kameraan päin, huusi kamera, että "muistikortti täynnä". Niinpä niin... Siispä kuva vain tuohon kauniiseen asetelmaan asettautumisesta. ;) ^^

Mitähän muuta... Pääsiäinen on mennyt nopeasti. Ollaan ulkoiltu ja möllötelty kotona. Ja mamma on syönyt epäterveellisesti ja paljon. ;) No, eiköhän tästä nyt sitten pikkuhiljaa taas palata arkeen. =) Kevätiloa!

Pääsiäistä!

2008-03-21T20:53:00.002+02:00

Jiihaa! =)

Miulla alkoi tänään pääsiäisvapaa. Töihin seuraavan kerran vasta tiistaina. Se siis tarkoittaa, että kokonaista kolme päivää aikaa vaihtaa kotona järjestystä, siivoilla ja ulkoilla. Oikein mukavaa.

Tänään käytiin Iisakkipään lumikenkä-poluilla lenkkeilemässä Eevan sekä karvaisten kavereiden kanssa. Turo, Aapo ja Siiri-saksanseisoja painoivat menemään minkä jaloistaan kinoksissa pääsivät. Ja kyllä, ilta on ollut rauhallinen. Lenkkeily teki tehtävänsä. :) Oli oikein mukavaa. Aamulla keli oli kovin lumisateinen ja pilvinen, mutta iltapäivällä jo aivan kirkas. Mulla oli kamerakin mukana, mutta kun sen avasin, sanoi se "lataa/vaihda akku". Niinpä niin. Olin unohtanut ladata virtaa fotoaparaattiin... ;)

Huomenna on Rovaniemellä pääsiäis-ryhmänäyttely, jonne olen ilmoittanut Turon. Me emme sinne kuitenkaan mene. Alkoi tuntua epämiellyttävältä ajatus pitkästä päivästä ratin takana vain tunnin tähden, joten päätin, että seuraava näyttely olkoon kesällä. Sen sijaan lähdemme huomennakin poikien kanssa metsään ja taidan ottaa itselle jalkaan oikein lumikengät, niin päästään umpihankeen. :)

Nyt kuitenkin jatkellaan miellyttävää koti-iltaa ja heitän lisää klapia takkaan. Pääsiäisiloa!

Kyläilyä.

2008-03-16T12:14:00.002+02:00

Kevät, jee! Käytiin poikien kanssa mutka Rovaniemellä Tiinaa katsomassa. Kyllä oli kovasti jäässä koko kaupunki, oli todellinen keskittymisen paikka pitää itsensä pystyssä. :D

Lähdettiin perjantai-aamulla ajelemaan ja eilen illalla tultiin takaisin. Vähän jännitti Tiinan luona kylässä, että miten kauniisti pojat osaa käyttäytyä, mutta kaikki meni erinomaisesti. Tai siis, lähinnä jännitti Tiinan vaalean alcantara-sohvan puolesta... ;) Ehdittiin käydä kaupungilla pyörimässä ja mm. korjauttamassa huopikkaideni pohjien liimaus. En ole tänä talvena juuri muita kenkiä käyttänytkään, kuin niitä huopikkaita. Ei väliä, onko päällä ollut housut vai hame. Ne on kyllä mainiot kengät!

Löysimme Salmijärven, joka oli jäässä. Ja jään päällä kantava lumi. Tuli itsellekin ihan semmoinen keijukais-fiilis, kun lumi kantoi. =) Jäällä ei ollut ketään meidän lisäksi liikkumassa ja käytiinkin siellä sitten poikien kanssa juoksentelemassa. Aurinko paistoi ja oli aivan mahtavat ilmat molempina päivinä. Kyllä kevät vain on hienoa aikaa... Harmikseni kamera oli kotona, joten kuvia en saanut kuin kännykällä, joka sekään ei suostu lähettämään niitä mun sähköpostiin. :D

Ensi viikolla on sitten näyttelyä Rovaniemellä lauantaina. Meillä on kehä n.klo12.30, joten lähden vasta aamulla ajelemaan... Vain 6 schapea ilmoittautunut. Mennee melko nopeasti...

Iloista ja aurinkoista pääsiäistä! =)

Pyrkimisiä!

2008-03-04T18:07:00.003+02:00

Pikku-ukko on oppinut pyrkimään ulos! :D

Heräsin tänä aamuna siihen, kun Aapo tassulla kaapi ovea vasten. Käytiin pihalla ja tuli kaikki hädät. Oikein hyvä! Jeejee. :) Kotona ei ole muutenkaan tullut monena päivänä mitään sisälle. Ei edes yksin ollessa. Niin se vain pienenkin koiran rakko kasvaa ja oppii kestämään mamman työpäiviä.